Normaaliin kellonaikaan

Normaaliin kellonaikaan
Normaali kellonaika on silloin, kun aurinko on eteläisimmässä kohdassa kellon ollessa tasan 12.Erinäisiä hyötyjä tavoiteltaessa tästä säännöstä on poikettu. Kapitalistinen markkinatalous on mennyt vielä pitemmälle. Taloudellista hyötyä on kuviteltu saatavan siirtämällä kelloa erikseen kesäaikaan eli tuntia aikaisempaan.

Suomessa on jo pitkään puhuttu siitä, että koululaiset ja työntekijät ovat päivällä liian väsyneitä. Usein puhutaan kevätväsymyksestä. Olisikohan kellon ajan siirrolla asiassa jotakin merkitystä? Kun normaaliaikaan mennään kouluun ja työhön kahdeksaksi, niin kesäaikaan mennäänkin jo seitsemäksi ja herätään ennen kuutta normaaliaikaan verrattuna.

Omalta osaltani työssä ollessani jouduin sopeutumaan kesäaikaan. Mutta nyt eläkkeellä ollessani huomaan, että noudatan normaaliaikaa ympäri vuoden. Kesäaika merkitsee elämässäni sitä, etten ennen yhdeksää tai kymmentä ehdi tehdä juuri mitään, kun vuoteeseen menoajasta huolimatta en pääse uneen kuin pitkästi yli puolenyön jälkeen.

Euroopan Unioni näyttää nyt tekevän harvinaisen päätöksen eli noudattavan Euroopan kansalaisten toivetta lopettaa kellonaikojen siirto. Odotan sitä, että kaikkialla siirrytään normaaliaikaan eikä kesäaikaan. 

Yhteistyöllä vai kilpailulla eteenpäin

Yhteistyöllä vai kilpailulla eteenpäin?

Kesäkuun lopulla ilma rupesi lämpenemään. Päätin lähteä pyörällä kuntolenkille. Aikaisemmin olen selvinnyt matkasta leikiten, mutta nyt tunsin voimieni loppuvan kokonaan. Siinä vaiheessa en tuntenut mitään erityistä, mutta matkasta aiheutui yllättäviä komplikaatioita, joiden vuoksi hakeuduin terveyskeskukseen.

Siellä sain ammattitaidolla ja kohtuullisen nopeasti ensiapua, jolla selvisin pahimmasta ongelmasta. Minulle määrättiin lääkkeet ja ajat veri- ja virtsanäytteisiin laboratorioon sekä ultraäänitutkimuksiin OYS:n avohoitotaloon.

Vähän ajan kuluttua sain paksun kirjeen OYS:sta, jossa oli aika alan erikoislääkärille, mutta myös samat veri- ja virtsatutkimukset ynnä ultraäänitutkimukset. Mikään ei viitannut siihen, mitä aiemmin oli tehty ja päätetty terveyskeskuksessa. Minulta kyseltiin paperilla samat terveys- jä lääketiedot, kuin joskus aiemmin terveyskeskuksessa.

Menin torstaiaamuna klo 8:ksi poliklinikan vastaanotolle. Siellä sairaanhoitaja rupesi minua kehottamaan samaan ultraäänitutkimukseen, joka oli jo tiistaina tehty avohoitotalossa. Veri- ja virtsanäytteet olin kuitenkin antanut, koska oletin niissä olevan uutta tietoa – kuten olikin. Nyt pistin hanttiin, koska avohoitotalossa oli vakuutettu, että tiedot ovat myös OYS:n käytössä. Niinhän sairaanhoitaja tiedot löysikin.

Poliklinikan lääkäri oli erittäin asiantunteva ja osasi suhtautua oikein. Kun ihmettelin hänelle tilannetta, etteivät terveyskeskuksen tiedot päivity OYS:n käyttöön, hän perusteli tilannetta sillä, ettei HEILLÄ OLE AIKAA PÄIVITTÄÄ TIETOJA! Vuonna 2018 tällaisten tietojen pitäisi päivittyä jo automaattisesti.

Olen ollut tietojenkäsittelyn kanssa tekemisissä jo lähes 50 vuotta. Kuntasektorilla tuskailin kehittymättömien atk-järjestelmien kanssa pitkään ja jopa ohjelmoin itse apuohjelmia. Syynä oli se, että kunnille oli tyrkyllä useita kilpailevia järjestelmiä, jotka kaikki olivat keskeneräisiä. Ruotsissa sen sijaan kunnille kehitettiin yksi yhteinen taloushallinnon järjestellmä, joka lopulta tuli myös Suomeen.

Nykyään sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää lukuisan määrä eritasoisia toimijoita. Jos edes julkisella sektorilla tiedonvälitys ei toimi, niin miten sitten koko kentällä? Terveydenhuollossa on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla käytössä kymmeniä tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Virossa saatiin aikaan muutamassa vuodessa koko maan kattava tietojärjestelmä.

Suomessa ollaan siirtymässä uuteen maakuntajohtoiseen sote-järjestelmään. Meillä on nyt kaikkien aikojen oikeistolaisin hallitus, joka näyttää uskonnollisella hartaudella luottavan vapaiden markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Sille on jo uhrattu linja-auto- ja taksiliikenne ja kaikenlaista muuta. Nyt varmaan hallitus uskoo siihen, että kilpailulla sote saadaan kuntoon. Minä taas kokemuksen vankalla pohjalla uskon siihen, että yhteistyöllä päästään parempaan tulokseen.