Oulun yliopiston Raksilaan muuton kustannus-hyötylaskelma
Jos joku olisi valmis maksamaan minulle siitä, voisin tehdä kustannus-hyötylaskelman yliopiston siirrosta Raksilaan. Raksilassa asuneenakin ajatus tuntuu täysin mahdottomalta, sillä meillä oli siellä markettien paikalla perunapalsta. Aikoinaan tein kustannus-hyötylaskelman Siuruan tekoaltaasta. Kun laskelma osoitti hankkeen kannattamattomaksi, keskustelu hyytyi siihen. Sen sijaan Kollajan hanke jatkuu edelleen. Olen tehnyt myös laskelmia väestökehityksestä kymmenien vuosien päähän, jotka ovat osoittautuneet täsmälleen oikeiksi. Puuttuuko nykyvirkamiehiltä ammattitaito?
Ongelma ei ole minun ammattitaito vaan se, jaksaisinko vielä istua jatkuvasti tietokoneen ääressä yli puoli vuotta. Valmistumiseni jälkeen ensimmäinen työpaikkani oli Oulun yliopistolla tietokoneohjelmoijana. Kun siirryin myöhemmin Haukiputaan kuntaan, hankin sinne lähes ensimmäisinä puuhinani kunnollisen tietokoneen, jolle pystyin myös itse tekemään ohjelmia. Tein myös väestöennusteohjelman, joka oli äärettömän tarkka, vuositasolla heitto saattoi olla yksi henkilö. Niinpä ennusteeni vuonna 1985 vuoteen 1995 asti oli 14 950 asukasta pyöristettynä lähimpään kymmeneen. Oikea luku vuonna 1995 oli 14952 eli täsmälleen oikea. Pistäpä siitä paremmaksi, kun muuttuvia tekijöitä ovat sukupuolet, syntyvyys, kuolleisuus, lähtömuutto ja tulomuutto sukupuolittain yhden vuoden ikäryhmissä!
Oulun yliopisto yritti kopioida ohjelmaani, mutta epäonnistui siinä täysin, koska en paljastanut kahta ohjelmaani sisältynyttä jujua. Toinen oli jatkuva desimaalilukujen käyttö ja toinen oli satunnaislukugeneraattori, jotka olivat erittäin tehokkaita kuolevuuden ja syntyvyyden laskemisessa. Vertaisin ohjelmaani lähinnä USA:n avaruuslentojen ohjelmiin, kuinka laskeudutaan Kuuhun. Olen jopa harjoitellut sitäkin!