Luonnonmukainen ympäristö
Talomme ympäristö on lähes luonnontilassa. Niinpä se kukoistaa kaikessa loistossaan. Pysköintipaikkaa reunustavat päivänkakkarat runsaslukuisena. Siitä lähtee käytävä asuntoihin. Rinne muistuttaa villiä ketoa, jossa kasveja on kymmeniä eri lajeja. Siellä viihtyvät myös pörriäiset, perhoset ja linnut, joita talvella ruokin.
Rinne muokattiin nykyiseen muotoonsa runsaat 20 vuotta siten. Aluksi yritimme istuttaa erilaisia kasveja rinteeseen, mutta karussa maassa ei mikään menestynyt. Kun jätimme sen rauhaan, lajikirjo alkoi vähitellen lisääntyä ja se jatkuu edelleen. Alkupään näkyvin kasvi on maitohorsma ja loppupään lupiini, jotka ovatkin mielestäni samantyyppisiä kasveja. En ymmärrä alkuunkaan lupiinia kohtaan ilmaistua vihaa.
Se vastaa maahanmuuttajia kohtaan osoitettua vihaa. Luonnossa hallitsee sukkessio. Kasvuolojen muuttuessa myös kasvusto muuttuu ja sen myötä myös eläimistö, jopa ihmiset. Saamelaiset eivät ole mikään alkuperäisväestö, vaan ovat tulleet tänne porojen perässä. Samoin suomalaiset kalastuksen ja metsästyksen tarjoamien mahdollisuuksien perässä ja muuttuivat maanviljelijöiksi myöhemmin. Ihminen on luonnolle haitallisin tulokas, joka on lisääntynyt holtittomasti ja lopulta tuhoaa ympäristönsä.
