Putinilla väärä viitekehys

Putinilla väärä viitekehys

En ole aiemmin välittänyt kovin paljon kommentoida Venäjän presidentin tekemisiä, mutta nyt hänen suuntansa on niin väärä, että on jo pakko kommentoida. 

Ymmärrän hyvin, että Boris Jeltsinin sekasortoisen kauden jälkeen, jolloin käytännöllisesti katsoen miltei koko Neuvostoliiton aikainen valtion omaisuus jaettiin lähes ilmaiseksi oligarkeille. (Suomessa kokoomus harjoittaa samanlaista kansallisomaisuuden jakoa jopa ulkomaisille keinottelijoille.)

Vladimir Putin on ovelasti jakanut äkkirikastuneet oligarkit kahteen leiriin: toinen puoli on rikollisia, joita valtion viranomaiset vainoavat, ja toinen puoli oligarkeista tukee Putinin valtaa.

Putinilla on Venäjän historiassa kolme itsevaltaista hallitsijaa, joita hän ihannoi ja samalla matkii: Iivana Julma (Иван Грозный), Pietari Suuri (Пётр Великий) ja Josif Stalin (Ио́сиф Виссарио́нович Джугашви́ли), mutta jostain syystä myös Nikolai II (Николай II Романов).

Valtansa vahvistamiseksi Vladimir Putin on omaksunut  heiltä toisaalta kansaa taantumuksellisilla symboleilla koossa pitäviä elementtejä, mutta toisaalta myös kansaa kurissa pitäviä terroristisia elementtejä. Tässä suhteessa hän on tehnyt yhden pahan virheen, jonka hän olisi voinut välttää ottamalla enemmän oppia Pietari Suurelta, jolla kuitenkin on näistä hallitsijoista paras maine jälkipolvien mielessä.

Pietari Suuri halusi puhkaista Venäjän eristyneisyyden ja länsimaistaa maan.Josif Stalin joutui omalta osaltaan hyvin ikävän tehtävän eteen. Vladimir Lenin halusi välttämättä toteuttaa marxilaisen ajatuksen sosialismista, joka oli alunperin tarkoitettu toteutuvan Englannissa - maailman silloin kehittyneimmässä kapitalistisessa maassa., täysin takapajuisessa maassa Venäjällä.

Stalinille ei jäänyt käytännössä muuta mahdollisuutta kansainväliseksi tarkoitetun sosialismin toteuttamiseksi kuin pakkototeuttaa se yhdessä maassa eli Venäjällä ja satumaisen onnen kaupalla vielä Itä-Euroopassa.

Vladimir Putinin olisi kannattanut valita Pietari Suuren linja ja länsimaistaa demokraattisella tavalla Venäjää. Hän teki väärän valinnan. Taantumukselliseen mystiikkaan turvautumalla hän käytännössä eristää Venäjän edistyneestä maailmasta. Kumppanit jäävät vähiin. Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten eristyksiin jääneelle maalle käy.

Suomalaisten itsetunto kohdilleen

Suomalaisten itsetunto kohdilleen

Lontoon MM-kisoja ja suomalaisten menestymättömyyttä seuratessa, tulee taas mieleeni, että Suomessa tarvitaan psyykkistä valmennusta. Sitä tarvittaisiin myös ulkomaanviennissä. Meidän ei tarvitse hävetä omia suorituksiamme niin urheilussa kuin perinne- ja nykytuotteissamme.

Viheliäisintä minusta on se, että valtionhallinnon bobrikovilainen virkamiehistö pyrkii lannistamaan omia kansalaisiaan kuvitelluilla EU-määräyksillä.

Olisihan se naurettavaa, jos EU-byrokratia pystyisi kieltämään meiltä tuhatvuotisen tervan ja saunapalvilihan käytön.

Minä ainakin nauran ulos tällaiset EU-byrokraatit

Ihmismuistin ikä - 80 vuotta

Ihmismuistin ikä - 80 vuotta

Olen nähnyt viime aikoina dokumentteja ympäri maailmaa. Niin sanotun reaalisosialismin romahdettua vuosina 1989-1991 kapitalistisen talouden perusideologia eli vapaa markkinatalous pyrki äkkirynnäköllä valloittamaan koko Maapallon.

Tähän väliin otetaan pikakurssi kapitalismin olemukseen. Pääomasijoitus tuottaa pääomalle korkoa, joka syntyy tuotantovälineillä (maa, koneet ja ihmistyö) aikaan saadulla lisäarvolla. Pääomalla on taipumus keskittyä yhä suuremmiksi yksiköiksi, samoin tuotantovälineillä. Vapaa markkinatalous pyrkii poistamaan esteet tältä keskittymisprosessilta.

Euroopan Unioni liputtaa pääomien, ihmisten, tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkumisen puolesta. Tästä on ollut seurauksena Monopoli-pelistä tuttu ilmiö: talouskasvu keskittyy yhä pienemmille alueille ja yhä suuremmat alueet vaipuvat taantumaan.

Porvarillinen reaktio tälle kehityssuunnalle on nationalismi ja fascismi. Kuvitellaan, että tullisuojilla ja maahantulon estämisellä eli protektionismilla saadaan kehityssuunta muutettua myönteisemmäksi.

Vapaata markkinataloutta vastaan on nyt ympäri maailmaa noussut porvarillisia nationalistisia liikkeitä. Onpa joukossa jokunen äärivasemmistolainenkin ryhmittymä. Nähdyt ja kuullut dokumentit tuntuvat kovasti muistuttavan 1930-lukua. Silloinen kuohunta johti toiseen maailmansotaan. Toivottavasti ihmismuisti vielä yltää siihen aikaan ja ihmiskunta pystyy ehkäisemään tilanteen kehittymisen sodan asteelle. 

Sote-uudistuksen poliittiset kytkökset

Suomen sote-uudistus näyttää sisältävän kaikenlaisia kytköksiä porvaripuolueiden ja kapitalististen terveysalan yritysten välillä. Milloin aletaan tutkia mahdollisia korruptiotapauksia?

Helsingissä on käynyt jo pitempään virta porvaripuolueista kapitalismin pesäkkeisiin. Nyt Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja loikkaa Pihlajalinnaan, jolle tulee toimitilat keskikaupungille.

Oulun kaupunki on hävittänyt kunnallisia palveluja keskustasta ja tehnyt tilaa kapitalistisille keinotteluyrityksille. Ilmeisesti Riikka Moilasellakin on ollut merkittävä osa tässä prosessissa, kun palkkioksi tipahti toimitusjohtajan paikka.

Liberaalit arvot

Odotan sitä hetkeä, jolloin suomalaiset panevat vastakkain vapaan markkinatalouden arvot ja oikeat ihmisarvot. Nyt porvarillinen propaganda pyrkii kätkemään tämän vastakohtaisuuden puhumalla vain liberaaleista arvoista.

Pihasyreeni

Tänä  aamuna varhain auringon jo aikoja sitten noustua kävin kuvaamassa lumoavan kaunista pihasyreeniäni.

Maakuntaitsehallinto

Maakuntaitsehallinto

On mielenkiintoista huomata se, että hallitus on joutunut perääntymään kaikissa niissä asioissa, joihin olen esiittänyt kritiikkiä.

Nyt on vielä jäljellä yksi; maakuntaitsehallinto. Suomessa ei itse asiassa näköjään kukaan tajua sitä, mistä oikeastaan on kysymys. Eivät edes keskustapuoluelaisetkaan, jotka ovat sitä eniten ajaneet.

Kysymys on alueellisesta itsehallinnosta. Onko hallituksen esittämä maakuntaitsehsallinto lähelläkään Saksan osavaltiohallintoa? Ei ole edes verotusoikeutta, puhumattakaan muista valtuuksista. Suomen poliittinen järjestelmä on niin keskusjohtoinen, että tuskin kukaan nykyinen poliitikko tajuaa sitä, mitä alueellinen itsehallinto oikeasti tarkoittaa.

Itse asiassa 18 maakuntaa on liikaa. Esillä ollut 12 maakunnan malli olisi varmaankin sopivampi aidon vallankäytön kannalta.

Itse olen asian hyvin sisäistänyt, sillä olen ajanut maakuntaitsehallintoa 1970-luvun alkupuolelta lähtien.