Nykyhallituksen johtava ajatus on, että kunnassa pitää olla 200 000 asukasta, kun kerran Helsingissä, Espoossa ja Vantaallakin on. Tuon alueen pinta-ala on pieni pläsi pohjoisten kuntien sisällä. Mutta Kehäkolmonen (mieluummin kuin sixpack) ajattelee, että onhan ihmisillä pohjoisessa aikaa liikkua paikasta toiseen, kun töitäkään ei juuri ole.
Kysymystä paikallisdemokratiasta Kehäkolmonen ei ymmärrä ollenkaan. Uudessa Oulussa on nyt lähes 200 000 asukasta, mutta silti 20 000 asukkaan Haukiputaan vasemmistolla ei ole yhtään edustajaa Oulun valtuustossa. Meillä ei ole harhakuvia, että joku meitä edustaisi. Nyt on Kehäkolmosen hallitus vähentämässä opiskelupaikkoja Oulusta, vaikka täällä on voimakkaampi nuorisomäärän kasvu kuin etelässä. Eikö tuota kahelia hallitusta mikään asiatieto pysäytä?
Haluan korostaa alueellisen ja paikallisen demokratian merkitystä, jotta ihmiset tuntisivat itsensä tärkeiksi ja asiansa merkittäviksi. Siksi olen jyrkästi Kehäkolmosen näkemyksen kanssa eri mieltä, että kunta- ja soteuudistukset voisivat toteutua suurkuntien kautta. Oulussakin tuhlataan varoja turhaan kunnallisbyrokratiaan ja uhataan paikallisia palveluja lakkautuksilla. Pitäisikö näytösluontoisesti lähettää moottorikelkkapartio Haukiputaalta Oulun keskustaan osoittamaan mieltä?
Erikoissairaanhoidon, toisen asteen koulutuksen, yleiskaavoituksen ja alueellisen elinkeinopolitiikan hoitaminen, johon sisältyy liikenneyhteyksien elinvoimaisena pitäminen, voivat aidosti toteutua vain demokraattisen maakuntahallinnon kautta. Se Suomesta ainoana länsimaisena demokratiana puuttuu.
Ymmärrän hyvin oikeistopuolueiden vastustuksen, koska siellä sympatiat ovat kansainvälisen pääoman puolella. Mutta miksi vasemmistopuolueet ovat samoilla linjoilla? Vissiin Karl Marx on unohdettu jo täysin, mutta hänen aikansa tulee vielä. Se johtuu kolmesta hänen väittämästään:
1) Tuotanto keskittyy yhä enemmän tuotantokustannusten eroavuuden perusteella halvan työvoiman maihin.
2) Pääoma kasaantuu yhä harvempiin käsiin lisäarvon tuotannon kautta.
3) Työttömyys kasvaa tuottavuuden nousun myötä, ellei tuotanto samanaikaisesti koko ajan laajene.
Oma lisäykseni Marxin teoriaan on, että edellä mainittuja kehityssuuntia voidaan välttää vain jatkuvien innovaatioiden kautta, johon sisältyy työvoiman ammattitaidon kasvu. Perussuuntaukseen palataan, kun innovaatiot muuttuvat massatuotannoksi (, kuten Nokialle on käymässä).
Euroopan Unioni ja euron käyttöönotto ovat kiihdyttäneet keskittymiskehitystä Euroopassa. Saksa Euroopan suurimpana kansantaloutena on korjannut potin itselleen, koska muilla ei ole riittäviä välineitä tilanteen muuttamiseen. Suomen talous lähtee nousuun, kun noudatetaan talouspolitiikkaa, jolla pystytään vastaamaan talouden vaatimuksiin: innovaatioiden ja koulutuksen tukeminen ja ennen kaikkea valtakunnallisten liikenneyhteyksien ja maakuntahallinnon vahvistaminen.