Ruotsalaisen siirtomaaherruuden lopettaminen eli Itämeren parturista Länsimeren hiuksuriksi

Suomen ja viron kielet rupesivat erottautumaan toisistaan noin tuhat vuotta sitten. Viron ääntäminen muistuttaa eniten Varsinais-Suomen murteita sanantypistyksineen, mutta sanojen taivutus itämurteita leveine diftongeineen. Kielten eroihin on sen jälkeen vaikuttanut eniten se, että suomi joutui ruotsin kielen vaikutukseen, mutta viro saksan ja myöhemmin venäjän kielen vaikutukseen. Nykyinen viron kielen oikeinkirjoitus vaikuttaa saksan ohella paljolti venäjän kielen translitteraatiolta, jossa viron õ korvaa venäjän ы:n.

Nyt sekä Suomi että Viro ovat vapautuneet siirtomaaherruudesta, mutta niiden jäljet näkyvät molemmissa kielissä. Suomessa Ruotsin siirtomaaherruuden jäljet näkyvät vielä myös ruotsin kielen ylivahvassa asemassa. Kun Suomesta tuli vuoden 1809 jälkeen Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta, kesti vielä lähes 60 vuotta, ennen kuin ensimmäiset vaiheet itsenäisen valtion suuntaan saatiin. Niihin kuuluvat suomen kielen virallinen asema, kansakoululaitos, kunnallishallinto ja oma raha markka.

Sen jälkeen käytiinkin vielä toiset 60 vuotta taistelua demokraattiseen valtioon siirtymiseen, missä poistettiin aateliston valta, saavutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ensimmäisenä Euroopassa ja toisena koko maailmassa ja lopulta kumottiin torpparilaitos kansalaissodan jälkeen.

Nyt olisi kolmannen muutoksen aika. Ruotsin kielellä on Suomessa edelleen suhteeton valta, mikä näkyy kaikessa. Se johtuu paljolti siitä, että ruotsalaisten siirtomaaherrojen jälkeläisillä on vieläkin suuri valta Suomen talouselämässä. Ruotsi on edelleen toinen virallinen kieli Suomessa, vaikka suomella ei ole samaa asemaa Ruotsissa. Kuitenkin väestöön suhteutettuna Ruotsissa on enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Omalla paikkakunnallani ruotsi on vasta viidentenä suomen, venäjän, englannin, viron ja saamen jälkeen.

Pohjois-Ruotsi eli Norrbotten on säälittävä tapaus, miten siellä kävi suomen kielelle vuoden 1809 jälkeen, johon asti se oli samanlainen maakunta kuin Suomi Ruotsin valtakunnassa. Fasismin aikaan suomen kielen puhuminenkin kiellettiin kouluissa opettamisesta puhumattakaan ja niin kieli kutistui ”meänkielen” sekakieleksi. Samassa asemassa olisi nyt Suomessakin suomen kieli, jos oltaisiin edelleen Ruotsin vallan alla.

Viron kieli kehittyi saksalaisen ja myöhemmin venäläisen vaikutuksen alla toiseen suuntaan. Jos katsoo tilannetta kantasuomen näkökulmasta, niin suomen kieli on säästynyt pahoilta svetisismeiltä eli köykäisen ruotsin kielen rakenteilta, mutta viroa ovat germanistiset rakenteet runnelleet ikävävästi. Ilmaisut, jotka saksassa ja ruotsissa vaikuttavat käyttökelpoisilta, muuttuvat naurettaviksi kantasuomalaisissa kielissä.

Esimerkiksi 'pukeutua' on 'ennast riidesse panna' (= ”itsensä vaatteisiin panna” < sich anziehen) ja 'näyttää jltakin' on 'välja näha' (= ”ulos nähdä” < aussehen). Sitten on vielä saksaa matkivia sanoja, jotka ovat varmaan virolaisillekin hankalia, esim. 'klassitsistlik' = 'klassinen', jossa pääte -lik tulee saksan -lich:stä, vaikkei sitä tässä yhteydessä saksassa käytetäkään.

Toisaalta virossa on nokkelasti käytetty kantasuomen mahdollisuuksia tilanteissa, joissa suomessa käytetään kömpelömpiä ilmauksia. Meille ei tuota vaikeuksia ymmärtää, mitä sanat suvi – suvila – suvitaja tarkoittavat, vaikka meillä on sanat kesä – kesämökki – kesälomailija. Mutta näppärimpiä sanoja virossa on 'juuksur', jonka pitäisi olla suomeksi 'hiuksuri'. Meille on sen sijaan tullut siirtomaavallan kautta kömpelö sanahirviö 'parturi-kampaamo'. Siellähän ei juuri keneltäkään ajeta partaa eikä naiset mene pelkästään hiuksiaan kampauttamaan. Ehdotankin, että suomessa otetaan käyttöön sana 'hiuksuri'. Se liike, joka ensimmäisenä ottaa tämän sanan käyttöön, saa minusta uskollisen tukijan.

Ilmansuunnat ja niihin liittyvät maantieteelliset paikannimet vaihtelevat suomessa ja virossa. Ilmansuunnissa etelä ja lounas ovat vaihtaneet paikkaa suomessa ja virossa. Jos lounaalla tarkoitetaan keskipäivällä syötävää ateriaa, niin viron kieli on oikeassa. Sama koskee Itämerta, joka viroksi on aivan oikein Länsimeri, koska se on maan länsipuolella. Niin sen pitäisi olla Suomessakin, koska meri ei missään nimessä ole Suomen itäpuolella. Tässäkin näkyy Ruotsin siirtomaaherruus. Siksi ehdotankin Itämeren nimen muuttamista Länsimereksi. On sentään joku tolkku ollut, kun Österbottenia ei ole käännetty suomeksi Itäpohjanmaaksi. Kuitenkin Vaasan ruotsinkielinen rannikkoseutu komeilee nimellä Österbotten, joka nykyään on suomennettu Pohjanmaaksi. Perinteinen Pohjanmaa sisältää nykyiset maakunnat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.

Suomen kielen puhdistamista ruotsin vaikutuksista tärkeämpi asia on kuitenkin se, että Suomessa olisi vain yksi virallinen kieli eli suomi, kuten Ruotsissa on ruotsi. Se tarkoittaa sitä, että virkamiehiltä poistuu ruotsin kielen pakollinen tutkinto. Mutta kuten Ruotsissa on, paikallisesti muunkielisillä asukkailla, jos heitä on enemmistö tai merkittävä määrä, palveluja tulisi tarjota myös heidän äidinkielellään. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että pohjoisessa tarjotaan palveluja saamen kielellä, länsi- ja etelärannikolla ruotsin kielellä ja itärajan kunnissa venäjän kielellä.