Sukulaissielu

Ohjaaja Jari Halonen julistaa kalevalaisen kulttuurin etevämmyyttä nykyiseen kristilliseen kulttuuriin verrattuna (Suomen Kuvalehti 44/2013). Itse olen tehnyt samaa blogijutuissani viimeiset viisi vuotta. Halosen historiassa muinaisen Suomen kulta-aika päättyi, kun matriarkaatti vaihtui miesvaltaiseen ja individualistiseen kulttuuriin. ”Ruotsalaisen kirkon kautta tuli patriarkaatti”, Halonen uskoo. Sen jälkeen naisen on pitänyt taistella asemansa takaisin jopa Suomessa. Yleismaailmallisesti kansat ovat saaneet taistella maansa palauttamisesta, kun valkoinen mies vaihtoi sen Raamattuun.

Ero näkyy jo kielistä: suomen kieli on suvuton, mutta indoeurooppalaisissa kielissä on maskuliini, feminiini ja neutri. Indoeuroopplaiseen kulttuuriin juutalaisen Raamatun maailma on istunut hyvin, mutta kalevalaisen maailman kanssa se on ristiriidassa. ”Väinämöinen on puhtaus, viisaus, siveys ja viattomuus.” Jahve kehottaa lisääntymään ja täyttämään maan ja käyttämään maan antimet hyväkseen. Kalevalaisista jumalista Ukko, Ahti ja Tapio henkii luonnon kunnioittaminen.

Jari Halonen tekee hyvän hainnon: ”Suomi on sivistysmaista alikehittynein oman historiansa tutkimisen suhteen.” Hänen mukaansa maassamme on satoja arkeologisesti kiinnostavia kalmistoja, joita viranomaiset eivät kaiva esiin, elleivät yksityiset tahot ryhdy ensin asialle. Kun Ruotsi alisti Suomen 700 vuodeksi, Suomessa tapahtui sama kuin siirtomaavaltioissa yleensä: kaikkea omaa väheksytään ja siirtomaaherran ihaillaan.

Suomalaiset oppivat nöyristelemisen taidon. Ensin pokkuroitiin Tukholmaan päin, eikä se ole vieläkään aivan lakannut. Ruotsin kieli on pakollinen kaikille suomalaisille ja lainsäädännössä edelleen otetaan mallia Ruotsista, vaikka sen maan lainsäädännössä on edelleen puolifasistisia piirteitä. Venäjän vallan alle jouduttuaan suomalainen eliitti käänsi sujuvasti suuntaa 180 astetta Tukholmasta Pietariin ja ruvettiin pokkuroimaan kuninkaan sijasta tsaarille. Maailmansotien välisenä aikana pokkuroitiin Natsi-Saksaan päin valtakunnankansleri Hitlerille ja osallistuttiin hänen valloitussotaansa. Toisen maailmansodan jälkeen pokkuroitiin vähän aikaa Moskovaan päin Stalinille ja hänen seuraajilleen. Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen pokkuroinnin suunta on taas vaihtunut. Nyt pokkuroidaan Brysselin komissiolle ja lisäksi Naton kenraaleille.

Yksi asia meidät Halosen kanssa kuitenkin erottaa: paskanlevitys kuuluu maatalouteen, ei teatteriin. Hän tuntuu edelleen arvostavan Jumalan teatterin esitystä Oulun teatteripäivillä 1987. On todella mielenkiintoista käydä katsomassa hänen uusin elokuvansa Kalevala - Uusi aika  joka piakkoin tulee elokuvateattereihin.