Minua moititaan tavan takaa liian kärkevästä kielenkäytöstä. Se on ollut tietoista ja tarkoituksellista. Suomi on lysähtänyt sellaiseen hyvävelivelliin, ettei mitään saisi arvostella, vaan mennä sopulina perässä mentiin sitten syteen tai saveen. Mielestäni Suomen historian parasta keskustelua käytiin 1960-luvulla, ennen kuin yksi toisensa jälkeen puolueryhmittymät vajosivat pelkkään dogmaattiseen inttämiseen. Haluaisin palauttaa keskustelutaidon.
Suomelle on aikojen saatossa ollut sekä haittaa että hyötyä tästä kollektiivisesta muistista, joka saa suomalaiset käyttäytymään yhtenäisesti. Vaikeina aikoina se on auttanut kansakuntaa elpymään, mutta hyvinä aikoina se on johtanut syviin lamakausiin, koska johtajien toimia ei ole kritisoitu äänekkäästi. Sama on toistunut yrityksistä julkisen hallinnon ylimmille tasoille asti.
Nokian romahdus on yksi esimerkki, mutta sote-uudistuksen kangertelu ja varsinkin sen tietojärjestelmien vanhanaikaisuus, minkä vuoksi Viro ajoi näppärästi Suomen ohi, osoittavat, että Suomessa tarvitaan avointa julkista keskustelua eri kehittämisvaihtoehdoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti