Haukiputaan lukio Oulun kouluverkkoselvityksessä

Haukiputaan lukio Oulun kouluverkkoselvityksessä

Oulun kouluverkkoselvitys tuntuu etenevän jotenkin nurinkurisessa järjestyksessä. Kanta-Oulussa on puolitusinaa vanhaa koulurakennusta, joille halutaan tehdä jotakin. Valtakoneisto huomasi, että asia korjaantuu sillä, että lopetetaan ympäristöpaikkakunnilta lukiot ja pannaan oppilaat kulkemaan linja-autolla keskustaan. Pohjankartanonkin 50 vuotta vanhan koulurakennuksen kunnostukseen on osoitettu jo 30 miljoonaa euroa, mikä ei tule riittämään. Haukiputaalla kaksi vuotta toiminnassa ollut nykyaikainen lukio sen sijaan halutaan lopettaa.

Olen käynyt läpi kouluverkkoselvityksen remonttiryhmän papereita. Niistä tulee mielikuva, että kanta-Oulun valtakoneisto on tehnyt päätöksensä ja remonttiryhmän tehtävänä on löytää sille hyvät perustelut. Onhan se paperia tuottanut, mutta tulos on hyvin epätasainen ja puutteellinen. Investointimenot on kohtuullisesti kirjattu, mutta käyttötalousmenot ovat todella huteralla pohjalla. 

Haukiputaan kunnassa tehtiin vuosina 2004-2006 vastaava kouluverkkoselvitys. Talous- ja suunnittelupäällikkönä vastasin sekä oppilasennusteista että talouslaskelmista. Oulussa tyydytään oppilasennusteissa tilastokeskuksen ennusteisiin. Haukiputaan osalta pidin niitä virheellisinä ja tein tietokoneohjelman, jolla laskin aluksi koko kunnan väestöennusteen, joka piti paikkansa vielä kymmenen vuoden kuluttua. Sitten tein alueelliset ennusteet ja lopulta koulu- ja luokkakohtaiset ennusteet. Kuulemani mukaan ne edelleen pitävät paikkansa. Ennusteet yltävät vuoteen 2025 asti.

Perusteluna Haukiputaan lukion lakkauttamiselle on pidetty sitä, että tilat tarvitaan perusopetuksen käyttöön. Ensiksikin, lukion tilat on suunniteltu vain ja ainoastaan lukiokäyttöön. Toiseksi, Haukiputaalla on tarpeeksi tiloja perusopetuksen tarpeisiin. Yksi perusvirhe remonttiryhmän laskelmissa on se ylimalkainen lähtökohta, että vain yli 200:n oppilaan peruskouluyksiköt ja yli 600:n oppilaan lukioyksiköt ovat taloudellisia. Tässä näkyy laskelmien ohuus ja puutteellisuus.

Omassa kouluverkkoselvityksessämme laskin jokaisen kouluyksikön kulut ja tuotot kahdella tavalla: lajeittain (henkilöstömenot, tarvikkeet, palvelukset, vuokrat sekä korot ja poistot) ja toiminnoittain (hallinto, opetus, oppilashuolto, kouluruokailu, koulukuljetus ja kiinteistökulut). Jos yksiköillä oli yhteistä hallintoa tai henkilökuntaa, menot jaettiin prosentuaalisesti todellisessa suhteessa. Oulun osalta en ole nähnyt vastaavia laskelmia.

Oulun olettamukset eivät pidä paikkaansa. Haukiputaalla halvin yksikkö oli alle sadan oppilaan Keiskan koulu, joka on nyt lakkautusuhan alla. Keiskan teki halvaksi se, että oppilaat tulivat lähiympäristöstä jalkaisin, ei siis kuljetuskustannuksia, ryhmät olivat maksimaalisen suuria, ei erityisopetusta ja koulurakennus oli tehokkaassa käytössä. Kalleimmat yksiköt olivat sitä pienemmät Parkumäen ja Pohjois-Kellon (Oravan) koulut, joissa oli käyttämättömiä tiloja, sekä Santaholman koulu, jossa oli kalliit tilat. Haukiputaalla tehtiin ratkaisu, että pienet koulut ovat 1-2-luokan lähialueen oppilaille, Keiska 1-4-luokille, ja isommat oppilaat menevät suurille kouluille. Oravan ja Santaholman koulut lakkautettiin.

Aseman, Martinniemen ja Länsituulen koulut täyttyvät. Se oli jo tiedossa, minkä vuoksi tehtiin vuonna 2011 päätös, että Haukiputaan uuden koulukeskuksen valmistuttua ”koulupiiriraja” siirretään Haukiputaantiestä Holmanpellon itäreunaan. Länsituulen koulun tontilla on laajennusvara 150 oppilaalle, mutta toisaalta Kirkonkylän vanha koulu on edelleen käyttökelpoinen ja sinne mahtuu 400 oppilasta. Tarvittavat modernit erityisopetustilat ovat tien toisella puolella käytettävissä.

Haukiputaan lukion oppilasennuste lähti siitä, että 40 % Haukiputaan ja Kellon alueen 16-18-vuotiaista menee lukioon. Se onkin pitänyt hyvin paikkansa. Lukion oppilasmäärä nousee vuoteen 2025 mennessä 500:aan. Oulun kouluverkossa myös Pateniemi kuuluu pohjoiseen alueeseen. Jos se otetaan oppilaslaskelmaan mukaan, saadaan 500 oppilasta täyteen, jos koko alueen 16-18-vuotiaista 35 prosenttia tulisi Haukiputaan lukioon.

Haukiputaan lukion toiminta on erinomaisen hyvää. Jos katsotaan asioita talouden kannalta, oppilasmäärän kasvu 350:stä 500:aan pudottaa suoraan oppilaskohtaisia kuluja hallinnossa ja kiinteistökuluissa 30 prosenttia. Opetusryhmien koon kasvattamisella kulut putoaisivat optetuksessakin jonkun verran. Kouluruokailuun ja -kuljetukseen sillä ei olisi juuri vaikutusta.

Mutta jos koko Haukiputaan lukio siirrettäisiin Pohjankartanoon, muutoksella olisi dramaattiset vaikutukset kuljetuskustannuksiin ja ajankäytölle laskettaviin kuluihin. Lasken kulut 500 oppilaan ja 25 koulutyöntekijän osalta. Matkustuskulut olisivat 275 000 euroa vuodessa. Ne ovat yhteiskunnan subventoimat kulut eli todelliset  kulut ovat yli kaksinkertaiset. Keskitetyssä kampusmallissa ympäristöpaikkakunnilta kulkee oppilaita ja työntekijöitä yhteensä yli 1 100 päivittäin. Siihen tarvitaan 22 normaalikokoista linja-autoa. Linja-autoyhtiöt joutuvat hankkimaan suuren määrän dieselöljyllä kulkevaa kalustoa. Ei mitenkään ympäristöystävällistä tai kestävää kehitystä edustavaa toimintaa.

Jos ajankäytön menetyksenä pidetään kahta tuntia päivässä, niin matkustamiseen tuhlatun ajan hinnaksi tulisi 3 miljoonaa euroa vuodessa. Ei siis ole mitenkään järkevää panna tällaista porukkaa turhan vuoksi kulkemaan päivässä 50 km edestakaisin ja kuluttaa siihen 2 tuntia päivässä 190 päivän ajan vuodessa. Sillä on oma vaikutuksensa myös ihmisten motivaatioon.

Markku Karppinen
ent. talous- ja suunnittelupäällikkö
Haukipudas

23.2.2016
Tänään oli hyvä keskustelu Haukiputaan lukiolla Oulun kouluverkkoselvityksestä. Audiotorio oli aivan täynnä aktiivista väkeä. Taistelutahto oli kova oman lukion puolesta. Itsekin pistin parastani.

Talvi kauneimmillaan

Kuka se puhui jo kevään tulosta? Talvihan on nyt kauneimmillaan.

Eläkerahastot eläkeläisten käyttöön

Entinen kokoomuspoliitikko, nykyinen eläkeläinen Raimo Ilaskivi puhui täyttä asiaa MOT:n eläkerahastokeskustelussa. Voisimme Ilaskiven kanssa perustaa Eläkeläispuolueen ajamaan eläkeläisten asiaa. Eläkerahastot pitäisi ottaa yhteiskunnan käyttöön niin, ettei valtion tarvitsisi budjetista tukea eläkeläisten toimeentuloa. Eläkemenot ovat 28 mrd euroa, mutta rahastoissa on 173 mrd euroa.

Eläkerahastojen kanssa on käymässä samoin kuin veteraani-, sotainvalidi- ja lottajärjestöjen varojen kanssa. Varojen keräilykohteille viedään joulun alla kahvipaketti, mutta järjestöjen varojen kerääjät saavat hyvän palkan lisäksi kaikenlaisia "luontaisetuja". 

Samoin on käynyt kansainvälisten avustusjärjestöjen varoille. "Avustajat" asuvat loistohotelleissa, matkustelevat omaksi ilokseen ja nauttivat ruhtinaallisia aterioita. Näin kävi muun muassa USA:sta Haitin maanjäristysalueelle lähetetyille avustusrahoille. Ei saatu edes kunnollista puucee-järjestelmää aikaan.

Selkään Puukottajien Veljeskunta

Kansainvälisten yhtiöiden kirjanpitokonstailulla vältytään maksamasta veroja siihen maahan, mistä tulot on saatu. Voitot viedään veroparatiiseihin. Euroopan Unionista voisi käyttää nimeä Selkään Puukottajien Veljeskunta, koska osa sen jäsenmaista elää toisten jäsenmaiden verotuloilla.

Luxemburgin talous on EU:ssa parhaalla tolalla ja silti se jatkaa toisten jäsenmaiden verotulojen nyhtämistä itselleen. Itä-Euroopan maiden talousavun ymmärrän johonkin pisteeseen asti, mutta sille pitäisi asettaa jyrkäksi rajaksi se, että korruptio saadaan aisoihin ja demokraattiset vapaudet ovat voimassa.

Poliittiset suuntaukset: Paavo Väyrynen ja Kokoomus

Nyt taisi konkaripoliitikko Paavo Väyrynen tehdä poliittisen itsemurhan. Ei hän ole karismaattinen kansanjohtaja muuta kuin omasta mielestään. Se nähtiin jo silloin, kun hän hylkäsi Lapin kannattajansa ja siirtyi ehdokkaaksi Uudellemaalle. Ei päässyt läpi eduskuntavaaleissa. Väyrynen syyttää Suomen talouslamasta Euroopan Unionia, mutta enpä ole huomannut, että hän olisi syyttänyt siitä vapaata markkinataloutta.

Kansallinen Kokoomus voisi muuttaa nimensä Kansainväliseksi Kokoomukseksi ja ottaa tunnuslauseekseen: "Kaikki valta kansainväliselle keinottelupääomalle!". Niin ahkerasti se on toiminut sen eteen, että suomalaisia yrityksiä on siirtynyt veroparatiiseihin. Kokoomuspoliitikot toimivatkin provisiopalkkiolla. Carunan toiminta on näyttäytynyt suomalaisille todella karuna.

Suomen talouselämän mahdollisuudet

Itse en pidä vähääkään vapaasta markkinataloudesta, mutta minusta jo tuntuu siltä, ettei se sovi suomalaiseen mentaliteettiin ollenkaan. Kun katsotaan Suomen 2000-luvun talouskehitystä, niin virheitä on tehty yksi toisensa jälkeen.

Koko 2000-luvun ajan Suomen elinkeinoelämä on etupäässä kuluttanut vanhaa pääomaansa investoimatta uuteen kasvuun juuri ollenkaan. Kansainväliset pääomakeinottelijat ovat tänä aikana ostaneet parhaiten tuottaneita yrityksiä, tehneet muutaman vuoden hyvää voittoa ja vieneet ne sitten turvaan veroparatiiseihin.
Suomalaisten itsensä käsiin on jäänyt pääasiassa konkurssin partaalla olevia yrityksiä, jotka eivät edes kykene investoimaan uuteen kasvuun. 

Näiden pelastamiseksi porvarillinen reppanahallitus, joka sekään ei ole kyennyt esittämään mitään todella kasvua edistäviä aloitteita, on turvautunut näiden yritysten pelastamiseksi  hätäkeinoon kurjistaa suomalaisten työntekijöiden, työttömien, eläkeläisten ja vähävaraisten ihmisten elinoloja. Koulutusta ja tutkimusta ajetaan kurjimukseen. Julkiset palvelut ovat sekasorron partaalla.

Olisi jo aika tehdä kunnollinen arviointi suomalaisen talouselämän todellisista kehitysmahdollisuuksista ja torjua kansainvälisen keinottelupääoman hyökkäykset.

Tietokoneen ääressä

Aloitin tietojenkäsittelyopin opiskelun Oulun Yliopistossa vuonna 1970. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikkani oli ohjelmoijana tietojenkäsittelyopinlaitoksessa. Siitä lähtien käytin tietokonetta työssäni aina vuoteen 2012 asti, jolloin jäin eläkkeelle. Minulla olikin silloin tapana sanoa, että varmaankin olen pitkäaikaisimpia tietokoneen käyttäjiä työelämässä.

Käytän edelleen tietokonetta lähes päivittäin muun muassa näiden blogi-juttujen kirjoittamiseen. Tämä kuva on otettu webkameralla tietokoneen ääressä.