Haukiputaan lukio Oulun kouluverkkoselvityksessä
Oulun kouluverkkoselvitys tuntuu etenevän jotenkin nurinkurisessa järjestyksessä. Kanta-Oulussa on puolitusinaa vanhaa koulurakennusta, joille halutaan tehdä jotakin. Valtakoneisto huomasi, että asia korjaantuu sillä, että lopetetaan ympäristöpaikkakunnilta lukiot ja pannaan oppilaat kulkemaan linja-autolla keskustaan. Pohjankartanonkin 50 vuotta vanhan koulurakennuksen kunnostukseen on osoitettu jo 30 miljoonaa euroa, mikä ei tule riittämään. Haukiputaalla kaksi vuotta toiminnassa ollut nykyaikainen lukio sen sijaan halutaan lopettaa.
Olen käynyt läpi kouluverkkoselvityksen remonttiryhmän papereita. Niistä tulee mielikuva, että kanta-Oulun valtakoneisto on tehnyt päätöksensä ja remonttiryhmän tehtävänä on löytää sille hyvät perustelut. Onhan se paperia tuottanut, mutta tulos on hyvin epätasainen ja puutteellinen. Investointimenot on kohtuullisesti kirjattu, mutta käyttötalousmenot ovat todella huteralla pohjalla.
Haukiputaan kunnassa tehtiin vuosina 2004-2006 vastaava kouluverkkoselvitys. Talous- ja suunnittelupäällikkönä vastasin sekä oppilasennusteista että talouslaskelmista. Oulussa tyydytään oppilasennusteissa tilastokeskuksen ennusteisiin. Haukiputaan osalta pidin niitä virheellisinä ja tein tietokoneohjelman, jolla laskin aluksi koko kunnan väestöennusteen, joka piti paikkansa vielä kymmenen vuoden kuluttua. Sitten tein alueelliset ennusteet ja lopulta koulu- ja luokkakohtaiset ennusteet. Kuulemani mukaan ne edelleen pitävät paikkansa. Ennusteet yltävät vuoteen 2025 asti.
Perusteluna Haukiputaan lukion lakkauttamiselle on pidetty sitä, että tilat tarvitaan perusopetuksen käyttöön. Ensiksikin, lukion tilat on suunniteltu vain ja ainoastaan lukiokäyttöön. Toiseksi, Haukiputaalla on tarpeeksi tiloja perusopetuksen tarpeisiin. Yksi perusvirhe remonttiryhmän laskelmissa on se ylimalkainen lähtökohta, että vain yli 200:n oppilaan peruskouluyksiköt ja yli 600:n oppilaan lukioyksiköt ovat taloudellisia. Tässä näkyy laskelmien ohuus ja puutteellisuus.
Omassa kouluverkkoselvityksessämme laskin jokaisen kouluyksikön kulut ja tuotot kahdella tavalla: lajeittain (henkilöstömenot, tarvikkeet, palvelukset, vuokrat sekä korot ja poistot) ja toiminnoittain (hallinto, opetus, oppilashuolto, kouluruokailu, koulukuljetus ja kiinteistökulut). Jos yksiköillä oli yhteistä hallintoa tai henkilökuntaa, menot jaettiin prosentuaalisesti todellisessa suhteessa. Oulun osalta en ole nähnyt vastaavia laskelmia.
Oulun olettamukset eivät pidä paikkaansa. Haukiputaalla halvin yksikkö oli alle sadan oppilaan Keiskan koulu, joka on nyt lakkautusuhan alla. Keiskan teki halvaksi se, että oppilaat tulivat lähiympäristöstä jalkaisin, ei siis kuljetuskustannuksia, ryhmät olivat maksimaalisen suuria, ei erityisopetusta ja koulurakennus oli tehokkaassa käytössä. Kalleimmat yksiköt olivat sitä pienemmät Parkumäen ja Pohjois-Kellon (Oravan) koulut, joissa oli käyttämättömiä tiloja, sekä Santaholman koulu, jossa oli kalliit tilat. Haukiputaalla tehtiin ratkaisu, että pienet koulut ovat 1-2-luokan lähialueen oppilaille, Keiska 1-4-luokille, ja isommat oppilaat menevät suurille kouluille. Oravan ja Santaholman koulut lakkautettiin.
Aseman, Martinniemen ja Länsituulen koulut täyttyvät. Se oli jo tiedossa, minkä vuoksi tehtiin vuonna 2011 päätös, että Haukiputaan uuden koulukeskuksen valmistuttua ”koulupiiriraja” siirretään Haukiputaantiestä Holmanpellon itäreunaan. Länsituulen koulun tontilla on laajennusvara 150 oppilaalle, mutta toisaalta Kirkonkylän vanha koulu on edelleen käyttökelpoinen ja sinne mahtuu 400 oppilasta. Tarvittavat modernit erityisopetustilat ovat tien toisella puolella käytettävissä.
Haukiputaan lukion oppilasennuste lähti siitä, että 40 % Haukiputaan ja Kellon alueen 16-18-vuotiaista menee lukioon. Se onkin pitänyt hyvin paikkansa. Lukion oppilasmäärä nousee vuoteen 2025 mennessä 500:aan. Oulun kouluverkossa myös Pateniemi kuuluu pohjoiseen alueeseen. Jos se otetaan oppilaslaskelmaan mukaan, saadaan 500 oppilasta täyteen, jos koko alueen 16-18-vuotiaista 35 prosenttia tulisi Haukiputaan lukioon.
Haukiputaan lukion toiminta on erinomaisen hyvää. Jos katsotaan asioita talouden kannalta, oppilasmäärän kasvu 350:stä 500:aan pudottaa suoraan oppilaskohtaisia kuluja hallinnossa ja kiinteistökuluissa 30 prosenttia. Opetusryhmien koon kasvattamisella kulut putoaisivat optetuksessakin jonkun verran. Kouluruokailuun ja -kuljetukseen sillä ei olisi juuri vaikutusta.
Mutta jos koko Haukiputaan lukio siirrettäisiin Pohjankartanoon, muutoksella olisi dramaattiset vaikutukset kuljetuskustannuksiin ja ajankäytölle laskettaviin kuluihin. Lasken kulut 500 oppilaan ja 25 koulutyöntekijän osalta. Matkustuskulut olisivat 275 000 euroa vuodessa. Ne ovat yhteiskunnan subventoimat kulut eli todelliset kulut ovat yli kaksinkertaiset. Keskitetyssä kampusmallissa ympäristöpaikkakunnilta kulkee oppilaita ja työntekijöitä yhteensä yli 1 100 päivittäin. Siihen tarvitaan 22 normaalikokoista linja-autoa. Linja-autoyhtiöt joutuvat hankkimaan suuren määrän dieselöljyllä kulkevaa kalustoa. Ei mitenkään ympäristöystävällistä tai kestävää kehitystä edustavaa toimintaa.
Jos ajankäytön menetyksenä pidetään kahta tuntia päivässä, niin matkustamiseen tuhlatun ajan hinnaksi tulisi 3 miljoonaa euroa vuodessa. Ei siis ole mitenkään järkevää panna tällaista porukkaa turhan vuoksi kulkemaan päivässä 50 km edestakaisin ja kuluttaa siihen 2 tuntia päivässä 190 päivän ajan vuodessa. Sillä on oma vaikutuksensa myös ihmisten motivaatioon.
Markku Karppinen
ent. talous- ja suunnittelupäällikkö
Haukipudas
23.2.2016
Tänään oli hyvä keskustelu Haukiputaan lukiolla Oulun kouluverkkoselvityksestä. Audiotorio oli aivan täynnä aktiivista väkeä. Taistelutahto oli kova oman lukion puolesta. Itsekin pistin parastani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti