Porvaristolla on ylivoimainen tiedotusylivalta koko vapaan markkinatalouden toiminta-alueella. Niinpä se esittäytyy kansalle kaikkialla demokratiaa, tasa-arvoisuutta, taloudellista kasvua, sananvapautta ja yleistä hyvinvointia edistävänä voimana. Kieltämättä kaikki nämä asiat vaikuttavat kannatettavilta.
"Reaalisosialismin" romahdettua vuosina 1989 - 1991 mikään ei enää pidätellyt kapitalistien voitonhimoa, minkä porarillinen media kääri orwellilaiseen sanomaan taloudellisesta kasvusta ja hyvinvoinnin jakamisesta yhä laajemmille kansanjoukoille ympäri maailmaa. Porvaristo ryntäsi valtapaikoille kuin sonnilauma kevätlaitumille.
Tyly totuus tapahtumien kehityksestä on kuitenkin ollut se, että vuodesta 2008 lähtien talous on polkenut lähes paikoillaan ja tulo- ja varallisuuserot ovat huimasti kasvaneet. Vain yksi prosentti ihmiskunnasta omistaa yli puolet maailman varallisuudesta, ja siitäkin vain kymmenesosa on todella superrikkaita. Tulo- ja varallisuuserot jatkavat vain kasvuaan.
Yhdysvalloista on tullut yhä määräävämpi voima maailmantalouden kehitykselle "sosialismin" romahdettua. Kaikkialla maailmassa - niin myös Suomessa - otetaan oppia pelkästään USA:sta. Olen käynyt muutaman kerran Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin luentotilaisuuksissa. Niiden henki on ollut lähes uskonnollista, kun luennoitsija toisensa jälkeen on siteerannut vain jenkkilähteitä ilmaisematta ollenkaan omia ajatuksiaan.
Opiskelin aikoinani väitöskirjaani varten DDR:n pääkaupungissa Berliinissä Bruno Leuschnerin taloustieteellisessä korkeakoulussa. Siellä siteerattiin aivan samalla tavalla neuvostoliittolaisia lähteitä. Ei ollut omia ajatuksia.
USA:ssa on laajasti arvostettu kieli- ja yhteiskuntatieteilijä Noam Chomsky, jolla riittää teräviä ajatuksia yhteiskunnallisen kehityksen erittelyyn. Hän on tutkinut Yhdysvaltain poliittista kehitystä viime vuosikymmenien ajalta. Kas kummaa, nehän sopivat lähes semmoisenaan myös Suomeen! Ei ole siis epätietoisuutta siitä, mistä nykyisen oikeistoporvarillisen hallituksen ajatusrakennelma on peräisin.
Yhdysvaltain kehityksessä on presidentti Ronald Reaganin taantumushallinnon ajoista lähtien tapahtunut Noam Chomskyn analyysin mukaan seuraavia suuntauksia:
Amerikkalainen unelma on tuhoutunut. Enää ei ole mahdollista nousta köyhistä oloista menestyneeksi. Suomessakin esteet opintoihin ovat kasvamassa. Perintöveron helpotuksilla pääomat kasautuvat. Varallisuuden ja rahan keskittymisestä aiheutuu varallisuuden noidankehä. Rikkaat pyrkivät vähentämään köyhän enemmistön uhkaa heidän vallalleen. Siitä on seurannut 10 yhteiskunnallista ilmiötä:
1) Demokratian vähentäminen. Rikkaat pitävät uhkana omistukselleen sitä, että jokaisella ihmisellä on yksi ääni. Köyhien enemmistö voisi murskata rikkaiden omistuksen. Vaaleihin osallistuminen vaatii niin suuria varoja, että vain rikkailla on niitä.Niinpä rikkaat rahoittavat omia ehdokkaitaan turvatakseen omistuksensa säilymisen (Suomessa kokoomus).
USA:ssa äänioikeutta rajoittaa kummallinen ja monimutkainen rekisteröityminen, Suomessa ihmisten syrjäytyminen. Vain perussuomalaisten nationalistinen riekkuminen sai joukon syrjäytyneitä aktivoitumaan.
2) Ideologinen vaikuttaminen.
Demokratian osoittaessa nousun merkkejä 1960- ja 70-luvuilla talouselämä kävi aatteelliseen hyökkäykseen sitä vastaan turvatakseen asemansa. Niinhän meilläkin naureskellaan silloisille demokratiapyrkimyksille ja taloudellinen valta vain vahvistaa asemaansa.Porvaristo saa levätä rauhassa, kun nuoriso tyytyy keräämään Pokémon-hahmoja pusikoista.
3) Talouden rakenteen muuttaminen. Työväestö on menettänyt kaikkialla vaikutusvaltaansa, kun finanssiala on syrjäyttänyt vaikuttavuudessaan perinteiset raskaan teollisuuden alat. Pelkkä rahojen siirtely maailman ääristä toiseen tuottaa enemmän ja samalla pudottaa teollisuuden polvilleen sen edessä. Säännöstelyn purkaminen 1970- ja 80-luvuilla päästi tietotekniikan kehittymisen ohella keinottelupääoman valloilleen.
Epäamerikkalaisuus on USA:ssa samanlainen totalitaristiseen valtioon liittyvä käsite kuin neuvostovastaisuus Neuvostoliitossa. Molemmilla hyökätään demokraattista sananvapautta vastaan. Noam Chomskyn mielestä se on eliittikulttuurin pimeä puoli.
4) Taakan siirtäminen. Plutonomia tarkoittaa varallisuuden kertymistä pienen vähemmistön käsiin. USA:ssa vielä 1950- ja 60-luvuilla taloudellinen kasvu jakautui suhteellinen hyvin väestön keskuuteen. Rikkaitten verotus tulojen, varallisuuden ja osinkojen osalta oli silloin nykyistä kovempaa. Nyt verotusta siirretään tuloihin ja kulutukseen. Pääomatulojen verohelpotuksia perustellaan investoinneilla, mille Chomskynkaan mukaan ei löydy mitään näyttöä.Suuryhtiöt eivät maksa veroja, vaan siirtävät veronsa muiden kannettavaksi.
Suomessakin on nykyinen oikeistohallitus tehnyt kaikkensa helpottaakseen rikkaiden verotusta ja samaan aikaan se on heikentänyt erilaisten yhteiskunnallisten tukien varassa elävien köyhien asemaa. Nottinghamin šeriffi on hyökännyt köyhien kimppuun.
5) Solidaarisuuden nakertaminen. Siihen kuuluu sosiaaliturvan heikentäminen, palvelujen yksityistäminen eikä yhteisvastuuta. Julkisten menojen alibudjetointi on keino osoittaa, että toiminnot pitäisi yksityistää. Nykyisessä oikeistoporvarillisessa hallituksessa erityisesti Juha Sipilä ja Anne Berner, molemmat menestyneitä keinottelumiljonäärejä, käyttävät tätä politiikassaan. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan rahaa, kun muka varat eivät siihen riitä.
6) Sääntelyn ohjailu. Sääntely on annettu yrityksille, joita itse asiassa pitäisi säännellä. Hallitus vetäytyy vastuusta. Ehdotukset sääntelystä ovat tulleet juuri niiden yritysten taholta, jotka itse haluavat päästä säätelemään asioita. Näinhän Suomessakin tapahtuu, kun vallassa ovat myötämieliset porvarit. Pankkikriisi oli tyypillinen seuraus siitä. Ratkaisun seurauksena vauraus keskittyy entistä harvempiin käsiin. (Tästä syystä olen jo paljon aiemmin esittänyt näkemyksenäni, että tietyissä tapauksissa pitää velkoja antaa anteeksi, esim. Kreikka).
7) Vaaleihin vaikuttaminen. Suuryhtiöillä on suuremmat oikeudet kuin ihmisillä. Vaalikampanjoista on tullut kalliita ja yritykset rahoittavat niitä varmistaakseen etunsa (Alexander Stubb sai 160 000 euroa EU-vaaleihin).
8) Rahvas ruotuun. Meillä ja muualla porvaristo pyrkii nujertamaan ammattiyhdistysliikkeen, joka aikoinaan syntyi puolustamaan työntekijöiden etuja mielivaltaisia riistokapitalisteja vastaan. Jos työnantajan ja työntekijöiden välit olisivat inhimillisen normaalit, ei ay-liikettä tarvittaisi. Nykyään työnantajapuoli on luokkatietoisempi kuin työntekijät ja pyrkii kumoamaan työehtosopimukset.
9) Propagointi. Porvarit ovat huomanneet, etä mainonnalla ihmiset saadaan irrotettua todellisuudesta ja mainosten avulla haaveilemaan paremmasta olotilasta. Nuoriso viettää aikansa mieluummin ostoskeskuksessa kuin kirjastossa. Se on onnistunut todella hyvin. Lähes kaikki selailevat mainoksia ja tuskin kellään on mitään nykyistä riistojärjestelmää vastaan. MInua päinvastoin moititaan siitä, että puhun riistojärjestelmästä. Minä olenkin marxilainen talousmies ja näen pintaa syvemmälle.
10) Kansan marginalisointi. Jo vapaan markkinatalouden suunnittelija Adam Smith1700-luvun lopulla kirjoitti ennustuksenaan: "Kaikki minulle eikä mitään muille." Yhteiskunnan myötätunto, solidaarisuus ja auttamisenhalu häviää. Siinä vapaa markkinatalous on onnistunut erinomaisesti. Jos yhteiskunnan valta jakaantuu varallisuuden mukaan, niin se on tuhon oma. (lähde: Requiem for the American Dream)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti