Demokratia Sipilandiassa

Demokratia Sipilandiassa

Suomea on kutsuttu Kekkosloviaksi 1970-luvun tapahtumien vuoksi. Vuonna 1974 Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin poikkeuslailla vuoteen 1978 asti. Siinä vaiheessa jo ikääntymisen merkkejä osoittanut Kekkonen kuitenkin valittiin suuren koalition ehdokkaaksi vastaehdokkaana entinen maalaisliittolainen Veikko Vennamo, joka varmaan tunsi vastaehdokkaansa paremmin kuin useimmat muut poliitikot.

Siihen aikaan monet Euroopan, etenkin Itä-Euroopan, maat olivat vahvasti presidenttivaltaisia, kuningaskuntia lukuun ottamatta. Kekkos-traumasta viisastuneena Suomessa päätettiin ottaa käyttöön "parlamentaarinen demokratia", jossa vahvaksi johtajaksi nousee pääministeri, jonka pitää nauttia Eduskunnan luottamusta.

Onko oikeasti kuitenkaan mikään muuttunut demokraattisempaan suuntaan? Suomi on maa, jossa lakeja muuttamatta voi olla vahva johtaja Hyvä Veli -verkoston avulla. Nyt maata johtaa pääministerinä Juha Sipilä, jolla on kovan puoluekurin avustamana muutaman paikan enemmistö tukenaan. Kansan keskuudessa hallituksella on 38 prosentin kannatus. Siis vapaassa kansanäänestyksessä hallitus menisi nurin. Erityinen kummajainen on Sininen Tulevaisuus, jolla on edessään musta tulevaisuus 1,6 prosentin kannatuksella. Silti puolueella on viisi ministeriä Juha Sipilän armosta.

Suomessa on hallituksen valmistelemana maakuntauudistus. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää ensi marraskuussa. Olen ollut demokraattisen aluehallinnon kannattaja 1970-luvulta lähtien, sillä Suomi on kuulunut Itä-Euroopan keskusjohtoisiin maihin ilman itsehallinnollista aluehallintoa. Eikä sitä näytä tulevan nytkään. Maakuntahallintoa koskevassa laissa ei rajata valtionhallinnossa toimivia poliitikkoja jääveiksi maakuntavaaleissa.

Pääministeri Juha Sipilä on päättänyt omalla ehdokkuudellaan varmistaa sen, ettei Pohjois-Pohjanmaa rupea hyppimään hänen tahtoaan vastaan. Koko maassa ovat kansanedustajat vahvasti mukana maakuntavaaleissa. Kun maakunnille ei tule omaa verotusoikeutta, niin maan hallitus pystyy sote-lainsäädäntöön kuuluvalla - jo nykyiselläänkin voimassa olevalla – valtionosuutta määräävän kapitaatiorahoituksen säätelyllä pitämään maakunnat kurissa.

Ei siis ole mikään kumma se, etteivät EU ja virallinen Suomi ole tuominneet mitenkään Espanjan taantumushallituksen epädemokraattisia toimia omaleimaisen ja vahvasti kehittyvän Katalonian itsenäisyyspyrkimysten tukahduttamiseksi. Espanjalla on yli 500 vuoden perintö kansojen alistamisessa. Suomella on lähes tuhannen vuoden kokemus alistettuna olemisesta. Siitä on näköjään otettu opiksi, ettei vallanpitäjiä vastaan pidäkään pyristellä.

Tulevissa Sipilandian maakuntavaaleissa aidon aluedemokratian kannatajilla on kaksi vaihtoehtoa: boikotoida vaaleja jättämällä äänestämättä tai muodostaa kansalaisliike aidon aluedemokratian puolesta valtiojohtoista keskushallintoa vastaan.

Käenpojan kasvukivut

En aio asettua enää ehdolle mihinkään vaaleihin.Mutta olen surullinen siitä, että Suomi edustaa edelleen tiukasti itäeurooppalaista valtaperinnettä, jossa valtaa käytetään äärimmäisen keskitetysti. Kun maakuntahallinnolla ei ole omaa verotusoikeutta, vaan valtiovalta ohjaa sen toimintaa tiukalla normituksellaan, ollaan kaukana aidosta demokratiasta. Sitä täydentää vielä se, että valtakunnan tason poliitikot miehittävät maakuntapaikat.

Helsinki on tsaarin polvella kasvanut käenpoikanen, joka on tottunut napsimaan muiden osia. Valtionhallinto on yhä keskitetymmin Helsingissä. Ei edes eläintieteen laitoksen siirtäminen Kuopioon ole onnistunut. Pormestari Jan Vapaavuoresta on kehitttynyt kokoomuslainen populistipoliitikko, joka ei suo muulle maalle kehittymismahdollisuuksia.

Elinkeinoministerinä hän tuli tunnetuksi, että hän ajoi suomalaisomistuksisia yrityksiä ulkomaan kapitalistien käsiin. Turun telakka siirtyi surullisen vaiheiden jälkeen tanakalle saksalaisperheelle, joka sai telakan toimimaan, kuten Martin Saarikangas oli koko ajan sanonut.

Koko sote-uudistus lähti alunperin siitä liikkeelle, että Helsingissä olivat pisimmät terveyskeskusjonot, vaikka siellä oli jo silloin pilvin pimein kapitalistisia terveysyrityksiä. Äärikapitalistisessa Helsingissä tavallisilla ihmisillä ei  ole varaa käyttää niitä palveluja, kun elämä muutenkin on huippukallista. Nyt kokoomus ja Vapaavuori haluavat maksattaa muulla Suomella käenpojan kasvukivut.

Maapallo tuhoutuu kuitenkin

On käsittämmätöntä, miten vielä nykyaikana voidaan  ihmisiä tappaa kaasuilla ja ajaa ihmisiä pois asuinmalueiltaan. Venäjä, USA, Turkki ja Syyria  ovat syyllistyneet sellaisiin sotarikoksiin, että kaikki  ne voitaisiin viedä Haagin kansainväliseen oikeuteen. Mutta eihän niitä oinne viedä, kuin vain pikkurikolliset.

Elämme maailmassa, jossa oikeudenmukaisuus ei toteudu. Mutta eipä sillä väliä,  Maapallo tuhouttuu kuitenkin,,.

Valkoinen terrrori 1918-1945

Suomen valkoisen terrorin aika 1918-45 on vielä pääosin selvittämättä. Sen vaikutus jatkuu yhä ja näkyy vielä nykyisen oikeistolaisen hallituksen toiminnassa.

Valkoinen terrori ei pystynyt neuvottelemaan aluevaihdoista Neuvostoliiton kanssa, mikä johti talvisotaan. Jatkosota oli Suomen valkoisen terrorin ja Natsi-Saksan välinen sopimus, mikä oli itse asiassa ollut voimassa jo luokkasodasta lähtien.

Demokratia vaarassa

Olen ollut jo pitään huolestunut demokratian (elin)tilasta Maapalolla, puhumattakaan Maapallon biologisesta eloonjäämisestä.

Kaikkialla Maapallolla on kapitalistinen rahanahneus voittanut alaa. Samalla ovat lähes kaikissa maissa päässeet valtaan nationalistiset, oikeistoporvarilliset puolueet.

Se ei lupaa hyvää ihmiskunnalle, puhumattakaan Maapallon tulevaisuudelle. Kapitalistinen ahneus tuhoaa koko Maapallon. Ainoastaan tieteellinen marxilainen taloustiede pystyy  sen ratkaisemaan (Oulun yliopisto, 1973).

Suomen uusi demokratia

Suomen uusi demokratia

Suomi on valittu milloin maailman yritysystävällimmäksi maaksi, milloin vähiten korruptoituneeksi maaksi ja nyt viimeiseksi maailman onnellisimmaksi maaksi. Onhan näissä vinha perä, mutta vuoden 1918 verisen sisällissodan lopputulos peittyy edelleen valkoisen terrorin valheeseen.

Suomea hallitsee edelleen valkoinen, oikeistoporvarillinen valta. Valtalehdistö on porvariston käsissä. Juttujani kyllä julkaistaan, kunhan niistä ensin on siistitty pois kaikki valtaeliittiin viittaavat tölväisyt.

Oikeastaan olen vielä enemmän huolestunut virallisten puolueiden toiminnasta. Omassa puolueessani valta näyttää piiloutuneen niin kauas tavallisesta puoluejäsenestä, ettei hänellä ole enää mitään vaikutusvaltaa ehdokkaiden asettamiseen.

Minut on siis asetettu demokraattisen järjestelmän ulkopuolelle. Ainoaksi toimintamahdollisuudeksi jää vapaa kansalaistoiminta. Jos Suomeen ei enää saada marxilaista sosialistista puoluetta, niin liityn vapaaseen kansalaistoimintaan, jota ei kapitalismiin sitoutunut puoluejohto enää kahlitse. Ehka Suomen uusi demokratia onkin vapaassa kansalaistoiminnassa?

Elämäntyön arvostus

Pitkän työelämän tehneenä tuntuu arvokkaalta, kun entiset oppilaitokset Oulun Lyseo ja Oulun Yliopisto kutsuvat juhlimaan saavutuksia. Viime vuonna oli Lyseon riemuylioppilasjuhla ja nyt Yliopiston alumnijuhla. Julkaisen myöhemmin curriculum vitaeni.