tiistai 3. joulukuuta 2019

Itsenäisyyspäivästä ilon juhla

Itsenäisyyspäivästä ilon juhla

Kun taas 6.12. vietetään itsenäisyyspäivää, toivoisin, että sitä voitaisiin viimein viettää ilon juhlana, koko kansan karnevaalina.

Tähän asti sitä on vietetty synkkänä hautakynttiläjuhlana, jossa vuodesta toiseen toistetaan kansalaissodan voittaneen valkoisen terrorin valhetta sotien välttämättömyydestä ja itsenäisyyden säilyttämisestä ihmisuhrien avulla.

Todellisuudessa valkoinen terrori aloitti hyökkäykset Venäjän Karjalaan heti valtaan päästyään. Venäjän hallinnolla ei ollut mitään hyvää käsitystä suomalaisten aikomuksista.
Talvisota olisi voitu välttää parin kunnan keskinäisellä vaihdolla. Jatikosodassa Suomi oli jo avoimesti Natsi-Saksan rinnalla.


Isäni lähti vapaaehtoisena 18-vuotiaana jatkosotaan vuonna 1942. Hän palasi lopulta kotiin Lapin sodasta 1945 kommunistiksi muuttuneena, mutta henkisesti rikki revittynä.
Siitä saimme koko perhe sitten kärsiä koko ikämme aggressiivisen alkoholistin pelossa. Minä olen ainoa, joka on elossa sen jäljiltä. Isäni vihasi saksalaisia silmittömästi, mutta minä kävin opiskelemassa DDR:ssä. Se olikin syvällinen opintomatka, sillä tapasin siellä jopa vanhoja natseja, jotka olivat olleet sotimassa Lapissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti