Koronapandemian kustannukset ja potilastietojärjestelmä
Suomessa on rakennettu terveydenhuollon potilastietojärjestelmää kuin Iisakin kirkkoa koko 2000-luvun ajan. Valmista on tullut kuin hölmöläisten talonrakentamisessa. Nykyjärjestelmä on kuin kivikaudelta. (Huomautus: olen aloittanut atk-opinnot vuonna 1970 ja tein joko suoraan tai välillisesti atk-töitä vuoteen 2012, mutta jatkan kotona edelleen oman järjestelmäni kehittämistä.)
Viime vuonna minut kutsuttiin erään tulehduksen jälkitarkastuskokeisiin peräkkäin sekä terveyskeskuksesta että keskussairaalasta. Kun huomautin asiasta OYS:n lääkärille, hän tokaisi minulle vastauksen: "Ei minulla ole aikaa päivittää potilastietoja!" Eihän sen pitäisi ollakaan yksittäisen lääkärin asia, vaan järjestelmä tallentaisi tiedot automaattisesti valtakunnalliseen tiedostoon, joka olisi jokaisen potilasta hoitavan lääkärin käytettävissä.
Nyt tiedetään, että koronavirukseen kuolleista yli 96 prosentilla oli joku haitallinen perussairaus, ja näin varmaan on myös sairastuneiden suhteen. Jos potilastiedot olisivat valtakunnallisesti asiantuntijoiden käytössä, niin rajoittavat ja suojaavat toimet olisi voitu kohdistaa juuri tähän ryhmään. Muu yhteiskunta olisi saanut jatkaa normaalia elämää.
Pelkästään tämän koronapandemian kustannuksilla olisi reippaastikin katettu koko potilastietojärjestelmän kustannukset. Mutta, kun eletään vapaassa markkinataloudessa, niin kaikki on hajallaan, koska kaikkien keinottelijoiden pitää päästä hyötymään siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti