Oikeistoporvareiden NATO-intoilu vailla pohjaa
Oikeistoporvareiden pullistelua seuratessa minulla vahvistuu jatkuvasti näkemys siitä, että maailma on liukumassa 1930-luvun mielisairauteen, joka ilmeni kansallistunteen ylikorostumisena ja diktatuurin ihannointina.
Siksi on syytä rauhoitella suomalaisia liiallisen ryssävihan lietsonnasta. 1930-luvulla se johti Suomen harkitsemattomaan ulkopolitiikkaan, mikä lisäsi Neuvostoliiton epäluuloa maatamme kohtaan. Leningradin alueen turvaamiseksi tehty ehdotus sen lähialueiden vaihtamisesta Repolan ja Porajärven kuntiin ei saanut Suomessa kannatusta, kun oikeisto riehui mielettömästi kuin kiimainen hirvisonni.
Nyt taas oikeistoporvaristo ja kaikki porvarilliset viestimet lietsovat pelkoa Venäjää kohtaan päästäkseen USA:n johtaman NATO-sateenvarjon alle. USA:n ulkopolitiikan motiivit hyvin tuntien, Suomi ei saa siltä suunnalta mitään turvaa, vaan joutuu osallistumaan USA:n johtamiin soteretkiin milloin missäkin, viimeksi Afganistanissa.
Tärkein puolustusase Suomella on edelleen hyvät ja luottamukselliset suhteet naapurivaltioihinsa ja muuallekin. Neuvostoliitto lähti taloudellisista syistä pois Afganistanista. Venäjä on vielä heikommassa jamassa, eikä sillä ole mitään resursseja aloittaa sotaa mitään länsimaata vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti