Koulusuunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä

Toimittaja Antti Ervasti antaa jutussaan Suurinvestointien loppukiri sunnuntain 12.5. Kalevassa ymmärtää, että Ouluun liittyvät kunnat ovat puskeneet kiireellä kouluinvestointejaan eteenpäin ennen Ouluun liittymistä. Ainakaan Haukiputaan osalta se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Haukiputaalla aloitettiin vuonna 2004 perusteellisen kouluverkkoselvityksen teko. Itse laadin koko kuntaan koulukohtaisen oppilasennusteen aina vuoteen 2025 asti. Takavuosina se ainakin piti hämmästyttävän hyvin paikkansa, kuten yleiset väestöennusteenikin (esim. vuoden 1995 ennuste 14950, toteutuma 14952 – tehty vuonna 1985).

Samanaikaisesti käytiin läpi kaikki koulurakennukset. Silloin päätettiin, että pienet puiset koulurakennukset jäävät lähikouluiksi 1-2 –luokkalaisille. Sitä vanhemmat oppilaat käyvät suuremmissa kouluissa. Koulurakentamisohjelma sisälsi kaikkiaan yhdeksän koulun peruskorjauksen tai uusrakentamisen. Vuosia myöhemmin tutkimuksissa selvisi, että lukion ja Haukiputaan yläkoulun rakennukset ovat niin huonossa kunnossa, ettei niitä kannata peruskorjata.

Koko rakentamisohjelma oli tarkoitus toteuttaa vielä itsenäisen Haukiputaan kunnan aikana, mutta kunnan rahanpuute siirsi ohjelmaa sen verran, että loput kohteet toteutuvat vasta Oulun kaupungin puitteissa. Samoin on käynyt Haukiputaan ammattiopiston rakentamisen, jota OSEKK parhaillaan toteuttaa. OSAOn Haukiputaan yksikön eli Haukiputaan ammattikoulun rakentaminen on nyt saatettu päätökseen. Vaikka taistelin asian puolesta 12 vuotta, ei rehtori Jouko Paaso katsonut aiheelliseksi kutsua minut koulun vihkiäisiin. Se on lähes sama asia, kun sotaveteraania ei kutsuta sotaveteraanien juhlaan.

Haukiputaan peruskoululaisten määrä kasvoi jo suunnitteluvaiheessa huikeasti 100-150 oppilaalla vuodessa. Nyt toteutuvan koulurakennusohjelman toteutumisen jälkeen seuraava kohde on vasta kymmenen vuoden päästä. Haukiputaan pohjoispäässä tarvitaan silloin koulutilat 400 alakoululaiselle. Vaihtoehtoina ovat: uuden koulun rakentaminen Muurakorven alueelle, jonne on varattu jo tonttikin tai rakentamisen jakaminen kolmeen lisärakentamiseen: Martinniemeen, Asemakylälle/Jokikylälle ja Länsituulen kouluun, jossa jo on laajentumisvara.

Oulussa on viimein päätetty luopua tilaaja-tuottajamallista. Viime aikoina on noussut esiin kouluverkon suunnittelun ongelmat. Se vaatiikin tiukkaa ammattitaitoa, mitä tuntuu Oulusta nyt puuttuvan. Itse olin suunnittelemassa kymmenisen vuotta sitten Haukiputaan kouluverkkoa. Se on toteutunut sataprosenttisesti ammattiopistoa myöten. Tulos kestää kymmeniä vuosia. Kouluverkon suunnittelu on rankka prosessi, jossa pitää tuntea myös väestötieteelliset prosessit.