Olen usein törmännyt erityisesti helsinkiläisten toimittajien ja jopa kirjailijoiden käyttämään huonoon suomen kielen vastaiseen kielenkäyttöön. Sitä tapaa lähinnä sanoma- ja aikakakauslehdissä. Erityisesti näyttävät menevän sekaisin komparatiivi ja superlatiivi, esimerkiksi: olen nähnyt mitä kummallisempia kielioppivirheitä, kun pitäisi olla: mitä kummallisimpia (absoluuttinen superlatiivi).
Esimerkki Suomen Kuvalehdestä 33/2015. Tiina Raevaara, filosofian tohtori ja kirjailija kirjoittaa: Jos metsästysrikoksia ei saada kuriin valistuksella tai aiempaa ankarimmilla rangaistuksilla, on pakko miettiä myös asepolitiikkaa. Pitäisi olla: ankarammilla. Asiasta sinänsä olen samaa mieltä.
Erityisesti minua haittaavat sanojen yhteenkirjoitusvirheet ja runsas englannin käyttö. Kas kun perussuomalaiset eivät ole kiinnittäneet mitään huomiota siihen monikulttuurisuusilmiöön, että virheellinen englanti tunkee itseään erityisesti suomen kielen kaupalliseen sanastoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti