Viime päivinä olen seurannut Suomen pyrkimyksiä päästä taloudelliseen nousuun. Samaan aikaan olen käytännössä kokenut, miten suomalainen byrokratia tukahduttaa kasvun edellytykset. Siitä kehitin uuden aforismin: Suomessa riittää suota ja byrokratiaa mihin upota.
Minusta näyttää siltä, että 2000-luvulla Suomessa on lähes kaikki kehitystyö pysähtynyt. Tärkeimmäksi tekijäksi siihen näyttää osoittautuvan upottava byrokratia. Siihen luen valtion aidon byrokratian ja huonon yritysjohtamisen. Jopa runsain mitoin palkittu Nokian johtajakin Jorma Ollila osoittautui karjuvaksi leijonaksi, joka veret seisauttavalla huutamisellaan lopetti Nokian kehittämisen. Siihen tuli lisäksi älypuhelinten kehittämisen lopettaminen. Hallussa olleet patentit myytiin lähinnä Applelle. Rahat valuivat Ollilan ja myöhemmin myös Elopin taskuihin.
Omalta osaltani olen kokenut, että verohallinto on Suomessa parhaiten kehittänyt tietotekniikkaansa. Sen sijaan maanmittaushallinto ja seurakunnat ovat kaukana takana.
Itse aloitin tietotekniikkaopinnot jo vuonna 1970 ja kolmen vuoden kuluttua olin töissä Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella. !980-luvun alussa tein aloitteita valtion ja kuntien välisen tietojenvälityksen automatisoinnista.
Nyt käydessäni verovirastossa sain ajatuksen, että sen tietojärjestelmästä voisi helposti kehittää keskuksen, josta maanmittauslaitos ja seurakunnatkin saisivat tarvitsemansa tiedot erilaisia asiakirjoja varten kuten lainhuudatuksiin: henkilötiedot, sukuselvitykset, perukirjat ja testamentit. Nyt asiakkaita hyppyytetään turhan takia. Ruotsissa näyttäisi asia olevan niin kuin ajattelen. Oulun konttorin virkailija ihmetteli sitä asiakirjamäärää, minkä olin jo joutunut toimittamaan maanmittauslaitokselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti