Olen iloinnut viime aikoina kahdesta Nobel-palkinnon saajasta. Ennen kaikkea iloitsen muusikko ja lyyrikko Bob Dylanin kirjallisuuspalkinnosta, sillä olen seurannut hänen saavutuksiaan jo 52 vuoden ajan. Siihen aikaan talousnobelisti Bengt Holmström taisi kulkea vielä polvihousuissa.
Minulla on melkoinen kokoelma Bob Dylanin tuotantoa, mm. harvinainen Japanin kiertueen taltiointi Bob Dylan at Budokan.
Sen sijaan talousnobelisti Bengt Holmström on minulle taloustieteilijänä lähes tuntematon suuruus, koska hän on pörrännyt suurimman osan elämäänsä USA:n sumuisessa vapaassa markkinataloudessa, josta harvoin tulee esiin tervejärkisiä talousmiehiä.
Holmströmiinkin minulla on kaksijakoinen suhtautuminen. Jos aloitetaan positiivisista puolista, niin niitä löytyy kolme. Ensiksikin, mistä ovat tulleet ne kahelit sijoittajat, jotka rahoittivat Kreikan hulvatonta taloudenpitoa? Toiseksi, yritysten johtajille on maksettu perusteettomasti ylimitoitettuja optiopalkkioita. Tässä tulee kuitenkin esiin Holmströmin toiminta Nokian johdossa, kun Ollila ja Elop saivat kymmenien miljoonien eurojen palkkiot Nokian puhelintoiminnan alasajosta.
Erityisesti tuen kuitenkin Holmströmin arvostelua Juha Sipilän hallituksen toimintaa kohtaan ajaa alas koulutuksen ja tutkimustoiminnan rahoitusta. Sehän on kuin sahaisi oksaa tulevien sukupolvien alta. Paljon puhutaan velkaantumisen siirrosta tulevien sukupolvien maksettavaksi, mutta eihän se ole mikään ongelma, jos talous kukoistaa. Tähän asti seuraava sukupolvi on ansainnut kaksinkertaisesti edelliseen sukupolveen verrattuna.
Sitten tullaan Bengt Holmströmin käsittämättömään möläykseen, mikä heijastaa hänen pitkäaikaista oleskeluaan USA:ssa. Suomessa pitäisi olla enemmän Björn "Nalle" Wahlroosin kaltaisia investoijia! Juuri Nallen tapaiset rahanahneet "investoijathan" ovat aiheuttaneet Suomen talousongelmat. Korkean tuoton odotuksissaan he investoivat vain pääkaupunkiseudulle ja aloille, joille lainsäädäntö lupaa hyvät tuotot.
Tästä johtuu nykyinen Suomen talouden pääristiriita. Työpaikkoja tulee vain pääkaupunkiseudulle, jossa porvarillisen maapolitiikan vuoksi asumiskustannukset ovat kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna. Ei sinne millään saada tulemaan muualta maasta huonosti palkattuihin pätkähommiin työvoimaa.
Järkevin keino on luoda valtiovallan voimin avainaloille työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen, mikä saa myös yksityissektorille vireyttä työpaikkojen luontiin. Tästä on esimerkkinä atomivoimalatyömaa Pyhäjoella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti