Vihreä aate on levinnyt Suomessa kuin home kosteissa taloissa. Sillä on suurin piirtein sama vaikutus talouselämälle eli se lahottaa sen rakenteet. Valitettavasti tämä homeinen vihreä aate on levinnyt myös vasemmistoliittoon ja jopa sosiaalidemokraatteihin. Pidän sitä elitistisenä.
Omassa elinympäristössä tunnen useita "vihreitä", joista useimmat ovat opettajia, kuten Vihreitten puheenjohtaja Touko Aaltokin. Helppoahan se on olla "vihreä", kun oma työpaikka ei ole vaarassa.
Käytännön elämässä en ole tavannut muita aitoja vihreitä kuin Pentti Linkolan. Itse olen sodan jälkeisen pula-ajan lapsia, joka oppi jo 1950-luvulla kierrättämään tavaroita, jolloin koko käsitettä ei vielä tunnettu. Nykyiset "vihreät" suorastaan kummeksuvat minun kierrätysperiaatteitani.
Pohjois-Suomen teollisuuden kannalta on elintärkeää se, että Pyhäjoen ydinvoimala valmistuu. Samoin on tärkeää se, että Itä- ja Pohjois-Suomessa saadaan kaataa puuta riittävästi.
Sitä vastoin luonnonsuojelijana olen sitä mieltä, että pohjoisessa rajoitetaan porotaloutta kestävälle tasolle ja petoeläimille taataan riittävät elinalueet. Monimuotoiselle elämälle on turvattava riittävän suuret alkuperäiset luonnonolot. Ihmisasutus on rajattava niiltä alueilta pois. Silti en kannata Osmo Soininvaaran ajatusta siitä, että asutuksen pitäisi keskittyä Tampereen ja Helsingin välisen radan varteen. Se olisi kapitalistien riemuvoitto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti