Keskustapuolueen tupsahdukset
Nyt on Annika Saarikon ääni muuttunut yhdessä yössä kuin Paavo Väyrysellä aikoinaan, mistä päättelen, että kepun tupailloissa takarivin isäntämiehet ovat nostellet kulmakarvojaan ja persuksiaan penkistä siihen malliin, että nyt tämä meno saa riittää. Juha Sipilän linjalta onkin poikettu jo aika kauas.
Onhan se huomattu kaikista oikeistoporvarillisista puolueista, keskusta nimestään huolimatta mukana, että niissä takarivissä piilevänä ollut äärioikeisto on uhkaavasti ruvennut loikkaamaan perussuomalaisiin. Kokoomuksen ja perussuomalaisten provosointi keskustaa kohtaan näyttää tuottavan tulosta.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin iloinen: kepun tilannetajun puute ei onneksi pääse enää heiluttamaan Suomen markkaa, kuten vielä 1991 koko maan kannalta ikävästi kävi. Jos kepun voimin kaadetaan Euroopan Unionin koronaelvytyspaketti, niin kaikista länsimaiden demokratiasuuntauksistaan huolimatta Suomi kuuluisi sen jälkeen Itä-Euroopan epävakaisiin maihin.
Nauroin aikoinaan räkäisesti, kun kepu oli liittynyt EU:n liberaalidemokraattiseen ryhmään. Ainoa liberalismin välähdys tapahtui silloin, kun liberaalinen kansanpuolue sulautui keskustapuolueeseen. Se oli samanlainen tupsahdus kuin Galileo-luotaimen syöksyminen Jupiterin kaasukehään vuonna 2003.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti