Syntymäpäiväni kulttuurimatka Helsinkiin
Tuhannet kiitokset kaikille, jotka lähettivät minulle mieltä lämmittävät syntymäpäiväonnittelut! Täytin tosiaan jo 3/4 vuosisataa. Syntymäni vaikeina alkuaikoina minulle luvattiin vain yhden vuoden ikää, mikä sekin vaikutti välillä uhatulta.
Elämäni vaikeasta alusta ja elinympäristöstä johtuen sain kai sellaisen elämäntahdon, että nyt voin olla kuluneisiin vuosiin täysin tyytyväinen. Elämääni ovat rikastuttaneet lukuisat hyvät ihmissuhteet.
Erityisinä terveisinä hallitusneuvotteluja käyville perussuomalaisille lähetän sen, että suurella lämmöllä olen kokenut kaikki lukuisat kansainväliset kanssakäymiset ja ystävyydet. Nytkin Helsingissä nauttiessamme päivällistä Oliviassa ja seuraavana iltana Ju Fussa siitä tekivät lämpimän ulkomaiset tarjoilijat. Ilman heitä Suomi olisi yhtä kalsea kuin osittain vielä neuvostoajassa elävä Viro.
Teimme elämänkumppanini kanssa onnistuneen kulttuurimatkan pääkaupunkiin. Perjantaina tapasimme vaimoni (näin voi jo sanoa) tyttären Ateneumissa ja illalla hänen tähdittämässään flamenco-esityksessä Kanneltalossa. Kehitysvammaisillakin oli siellä oma esitysnumeronsa, mikä osoitti sen, että flamencon rytmit sopivat kaikille.
Seuraavana iltana kävimme Storyvillessä katsomassa ehkä viimeisiä esityksiä Jussi & The Boysin rockia ja Lena & The Slide Brothersin bluesia juuri, kun vuorokausi vaihtui syntymäpäiväni puolelle.
Varsinainen syntymäpäivän päivällinen nautittiin vasta paluumatkalla Ouluun. Vapaan markkinatalouden ajalle tyypillisesti VR:n juna oli 43 minuuttia myöhässä, kun veturin jarrut eivät toimineet. Halvalla saa vain rihkamaa. Hyvää elämää ei rahallakaan saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti