Tällä kertaa kinkunjäännöstä oli jäljellä sen verran vähän, että täydensin sitä palalla Kivikylän löylylenkkiä. Lihaliemen sain jo aiemmin tekemästäni häränhäntäkeitosta. Muutkin tarvikkeet olivat ehtaa tavaraa venäläisiä suolakurkkuja ja smetanaa myöten. Oliivit olivat mielilajiani kreikkalaista Kalamataa. Samoin leivässä käytetty jugurtti oli kreikkalaista, joten tästä ruokalajista voisi sanoa, että se oli venäläis-kreikkalainen. Luomuviini oli tosin Chilestä.
Mutta minähän olenkin Μάρκος Πολυκάρπος / Mapк Apвидoвич Kapпoв.
Kun minulla oli vielä jäljellä kreikkalaista luonnonjugurttia, tein siitä raikasta jälkiruokaa lisäämällä siihen itse tekemääni pihlajanmarjahyytelöä. Pitsanteko unohtui, kun pääsin kreikkalaisiin tunnelmiin. Minulla oli aitoa kreikkalaista fetajuustoa ja niinpä tein mielisalaattiani kreikkalaista (kesä)salaattia, jota muuntelen tarvikkeiden mukaan. Se taas sai lisukkeeksi uuniporsasfileetä. Sille jatkossa tein lisukkeeksi uunijuureksia. Ne ovat todella maukkaita. Työssä syötiin kouluruokaa, joka toisinaan sisälsi vedessä lilluneita vihanneksia ja juureksia. En keitä edes perunoita vedessä, vaan höyrystän ne. Juuresten aito maku säilyy uunissa tai höyrystämällä.
Kävin Haukiputaan Valintatalon loppuunmyynnistä (viimeinenkin todellinen lähikauppa häipyi) keräämässä kaikki eksoottiset tuotteet, jotka eivät olleet kelvanneet muille. Näistä aineista värkätään vaikka mitä, mm. japanilainen kanawok.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti