maanantai 18. marraskuuta 2019

Kylätie ja perunapellot

Kylätie ja perunapellot

Tulipa mieleeni eräs tilaisuus Kellon koululla. Voimistelusali oli täynnä väkeä. Oma tehtäväni oli esitellä kuntasuunnittelua ja kerätä ehdotuksia alueen kehittämiseksi. Ihmettelin, miten kuntasuunnittelu voi kiinnostaa niin suurta väkimäärää.

Totuus paljastui minulle, kun olin puhunut jo pitkään. Eräs mies etupenkissä kysyi, milloin lopetan, että kunnaninsinööri Toivo Nurminen pääsee selostamaan uutta tiehanketta Kellon keskustasta Virpiniemeen. Tie kulki kellolaisten perunamaitten halki. Kellon potut alkavat olla jo historiaa, mutta tie kulkee Kellon liikenneympyrästä Kiviniemeen ja Virpiniemeen.

Sen verran kuntasuunnittelu kuitenkin kiinnosti, että kaikille kyläkulmille perustettiin kylätoimikunnat. Useat niistä toimivat vieläkin.

Siinä vaiheessa olin tullut aika vasta kuntaan ja puhkuin intoa kuntasuunnittelun puolesta. Kunnan vanha hallintoapparaatti teki kuitenkin parhaansa tuhotakseen intoni.


Oikeastaan vasta vuosina 2003-2012 pääsin talous- ja suunnittelupäällikön virassa toteuttamaan alkuperäiset ideani. Kuntaan laadittiin (siis minä) tarkat väestö- ja opplasennusteet, joiden pohjalta tehtiin mm. pitkän ajan koulurakentamissuunnitelma. Se on toteutettu sataprosenttisesti, eikä Haukiputaalla tarvitse turhaan riidellä kouluasiosta, kuten nyt kanta-Oulussa. Sieltä näyttää puuttuvan tarvittava ammattitaito.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti