Hajanaisten järjestelmien maa
Terveydenhuollon sekalaisiin tietojärjestelmiin on panostettu satoja miljoonia euroja ja tässä on tulos: kun järjestelmästä ei saada ulos täsmällistä tietoa, niin ihmiset niputetaan yhteen iän perusteella. Nyt saa kantaa "ikäihmisen" leimaa, vaikkei minullakaan ole mitään sairauksia, joita koronavirus erityisesti uhkaa.
Tästä massaeristämisestä maksetaan vielä niin iso lasku, että olisi kannattanut tehdä se potilastietojärjestelmä kattavasti valmiiksi jo kymmenen vuotta sitten. Sama tohelointi jatkuu suojavälinehankinnassa, kun se ei oikeasti ole kenenkään vastuulla. Nyt pois potkittu toimitusjohtaja hankki kaikkea muutakin yhtäläisellä pätevyydellä.
Nykytodellisuus osoittaa sen, ettei aikaisemmista kriiseistä ole otettu opiksi mitään. Vapaan markkinatalouden pääperiaate on, että kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla laadusta välittämättä. Posti ja taksi huolehtivat aikoinaan palvelujen laadusta. Ne(kin) piti hajottaa tuhannen päreiksi, jotta saataisiin halvempaa palvelua. Torstaina koin taas sen, mitä Postin hajottaminen käytännössä tarkoittaa: jouduin käymään kolmessa eri toimipaikassa autolla yhden paketin vuoksi. Mitä yhteiskunnallista säästöä siinä tuli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti