torstai 10. heinäkuuta 2014

Monopolit ja tavaramerkit EU:n markkinataloudessa

Euroopan Unioni julistaa toimivansa vapaan markkinatalouden puolesta. Samaa on tehnyt Pohjois-Amerikan Yhdysvallat jo iät ja ajat. Siksi tuntuu oudolta, että kummankin yhteisön lainsäädännössä on vahva tuki monopoleille joko tavaramerkkien, lisenssien tai patenttien muodossa. On toki ymmärrettävää, että keksijälle suodaan joksikin aikaa patentti- tai tekijänoikeussuoja, mutta 70 vuoden suoja tuntuu järjettömältä, koska se suojaa jo lastenlastenlastenkin etuja, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten keksintöjen tai taideteosten kanssa.

Euroopan Unionin idean käynnistäjiin kuuluneella ranskalaisella poliitikolla ja konjakkitehtailijalla Jean Monnet'lla oli varmaan selvä visio siitä, mihin kaikkeen Euroopan yhdistävää vapaakauppa-aluetta voisi käyttää. Varmaan toisen maailmansodan jälkeen yksi ylevä ajatus oli rauhan turvaaminen maanosassa, mutta mukana oli myös ajatus oman Monnet-konjakkimerkin suojatuilla markkinoilla saavuttama  myyntituotto.

Niinpä Euroopan Unioni on tehtaillut näitä suojattuja tavaramerkkejä sen ohella, että kansallisia valtiollisia ja kunnallisia toimintoja on pakotettu avaamaan kansainväliselle kilpailulle. Palvelujen julkisen tarjonnan tarkoituksena on pohjoismaissa ollut laadukkaiden palvelujen tasapuolinen saavutettavuus varallisuudesta ja tulotasosta riippumatta.

Euroopan Unionin ja Suomen oikeistoporvarillisen eli liberaalikapitalistisen ideologian päätavoitteena on tuhota tasapuolisuus ja siirtää tarjonta yksityisille markkinavoimille, jolloin raha on keskeinen väline sekä tarjonnassa että kysynnässä.

Tämä ideologia palvelee kansainvälisen suurpääoman etuja. Näennäisesti puhutaan vapaasta markkinataloudesta, mutta käytännössä käy kuin Monopoli-pelissä: valta ja raha kasautuvat yksiin käsiin. Kun Suomessa tuli vuonna 2010 voimaan joukkoliikennelaki, joka pakottaa linja-autoliikenteen vapaaseen kilpailuun, niin suuri(n) osa yksityisistä perheyrityksistä on joutunut lopettamaan. Sama näkyy jo sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Eikö tavaramerkkien suojassa toimiminen estä vapaata kilpailua? Estääpä hyvinkin. USA:ssa on Monsanto saanut geenimuunneltujen viljalajikkeidensa turvin jo 95-prosenttisen vallan markkinoilla ja sillä on lain takaama oikeus käydä kenen tahansa viljelijän  kimppuun oikeudessa sillä perusteella, että viljelijän pellosta on sattumalta löydetty geenimanipuloituja kasveja.

Samaa periaatetta näyttää käyttävän myös EU:n oikeistoporvarillinen hallinto omien monopolisuojattiensa hyväksi. Hehkulamput piti saada kielletyiksi, jotta natsisaksalainen juhlavalaisija Osram saa syrjäytettyä kilpailijansa kuten suomalaisen Airamin. Kävin tänään ostamassa loisteputkilampun ja tarjolla oli vain Osramia. En saanut sitäkään syttymään, joten vietetään kynttilän valossa suomalaisen lampputeollisuuden hautajaisia.

Minulle konjakki, samppanja, viski, votka jne. ovat aina merkinneet vain valmistustapoja, kuten myös erilaiset juustot feta mukaan lukien. Siksi en ymmärrä alkuunkaan EU:n oikeistoporvareiden pyrkimystä suojella vain jonkun pienen maantieteellisen läntin oikeuksia tuotteisiin. Niitähän tehdään samalla menetelmällä ympäri maailmaa, kuten viinejä ja oluitakin. Parasta konjakkia en ole suinkaan saanut Cognacin maakunnasta vaan Gruusiasta (Ararat, samoin Ukrainasta saa erinomaista samppanjaa). 

Hupaisaa asiassa on, että kun kiinalaiset äkkirikkaat rupesiva juomaan konjakkia ja samppanjaa, niin maakuntien aluetta ruvettiin laajentamaan. Lapin puikulaperuna on niin ikään saanut Euroopan Unionissa tuotesuojan. Kuitenkin se kasvaa myös täällä Oulun alueella yhtä hyvin ja on todella maailman parasta ruokaperunaa ilman tavaramerkin suojaakin. 

Liberaaliporvarit, lopettakaa jo tuo naurettava pelleily tavaramerkeillä ja monoplioikeuksilla ja toteuttakaa rehellisesti edustamaanne vapaata markkinataloutta! Minä kannatan sen sijaan sosiaalista markkinataloutta, jossa etusijalla ovat kansalaisten tarpeet eivätkä kapitalistien voitot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti