Kunnallisvaaliteemat

Uuden Oulun kaupunkirakenteen eheyttäminen

Jo Oulun kantakaupungin rakenne on muihin Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna hajanainen, sillä vain lännessä on vesieste asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Tästä seuraa runsasta päivittäistä liikennöintitarvetta, mitä ei ole voitu tehokkaasti hoitaa joukkoliikenteellä. Toisaalta joukkoliikennettä hoitavilla yksityisyrittäjillä ei ole ollut taloudellista kiinnostusta kaikkien tarpeiden huomioon ottamiseen. Hajanainen rakenne nostaa myös kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia.

Kaupunkirakentamisen tiivistämiselle on hyvät edellytykset, sillä Oulun seudulla on jo vuosia yhtenäistetty kaavoitusta ja rakennettu vesi-, viemäri- ja kaukolämpölinjoja sekä tieverkkoa. Uutta asutusta tulisi keskittää pääsääntöisesti olemassa olevan kunnallistekniikan yhteyteen. Näin säästyvät varat tulisi ohjata palvelujen kehittämiseen.

Joukkoliikenteen suunnittelu tulee keskittää kaupungin organisaatiolle ja liikennöitsijät hoitavat liikennettä joko kilpailutuksen tai suoraoston kautta. Koko kaupunkialueelle suunnitellaan reitistö ja aikataulut niin, että joukkoliikenne palvelee sekä työssä- ja koulunkäyntiä että asiointia ja vapaa-ajanviettoa. Lippujen hintojen tulisi olla sillä tasolla, että joukkoliikenne tuntuu vetovoimaiselta, kuten nyt on kaukoliikenteessä tapahtumassa.

Haukiputaalla asuntorakentaminen keskittyy pääasiassa Kirkonkylälle, Martinniemeen ja Kiviniemeen. Lähivuosina pääpaino on uuden Länsituulen koulukeskuksen läheisyydessä Ervastinrannan suuntaan. Kiviniemessä olisi Vehkaperän alue sopivaa rakentamiselle. Muualla rakentaminen olisi täydennysrakentamista, minkä perustana olisi palvelujen riittävyys. Myöhemmin yhdyskuntarakenne täydentyy Ritaharjun ja Takkurannan väliselle alueelle. Virpiniemen koko alue tulisi toteuttaa Oulun kaupunkiseudun virkistysalueena hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Kiiminkijoki tarvitsisi kunnostusta ja rannoilla tulisi turvata yleinen virkistyskäyttö. Haapajärvi on muuttolintujen taukopaikka aivan Kirkonkylän keskustassa, mutta se vaatisi kunnostusta.

Palvelujen kehittäminen

Uuden Oulun palvelujen tarjonnassa palvelut joudutaan luokittelemaan keskus-, alue- ja lähipalveluiksi. Koko kaupunkialuetta tulee tarkastella yhtenäisin perustein niin, että asukkailla olisi samanlaiset mahdollisuudet saavuttaa tarvitsemansa palvelut. Alueellisesti esim. Haukipudas noin 20 000 asukkaallaan muodostaa suuralueen, jossa olisi toimiva hyvinvointipalvelujen keskus ja monipalvelukeskus. Hyvinvointipalvelujen keskuksen luonteva sijoituspaikka olisi Simppulanmäellä ja monipalvelukeskuksen vanha Kirkonkylän koulu, johon voitaisiin sijoittaa kunnantalon asiakaspalvelut, miksei valtionkin palveluja sekä Kiiminkijoen Opiston toimintoja ja vapaa-aikatoimen palveluja.

Terveyskeskuksen toiminta on kärsinyt henkilöstöpulasta. Riittävästä henkilöstöstä tulee huolehtia yhtäläisesti kaikilla suuralueilla. Asiakkaan on päästävä kohtuullisessa ajassa tutun omalääkärin vastaanotolle. Nuorison mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön hoitaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle, kun mielisairaanhoitoa on ”suoraviivaistettu” laitoshoidosta avohoitoon. Ongelmat näkyvät erityisesti kouluissa. Kouluille olisi turvattava riittävät resurssit ongelmien ennaltaehkäisyyn, sillä jälkikäteen hoito tulee monin verroin kalliimmaksi.

Kirkonkylän koulun ja viereisen keskuskentän ympärillä vellovat huhut tulisi jo lopettaa. Keskuskentän peruskorjaus on investointiohjelmassa vuodella 2015. Sen kustannusarvio on kolme miljoonaa euroa, johon on myönnetty valtionavustusta 750 000 euroa. Kymmenen vuoden sisällä Kirkonkylällä ja sen pohjoispuolella tarvitaan opetustilat 400 alakoululaiselle. Vaihtoehtoja olisivat uuden koulun rakentaminen Muurankorven alueelle, lisätilojen hajauttaminen eri koulujen yhteyteen tai Kirkonkylän koulun palauttaminen opetuskäyttöön.

Vanhus- ja vammaispalvelujen tarjonnassa on parantamisen varaa. Molemmille ryhmille on voitava tarjota vaihtoehdot omaan asuntoon tai viihtyisään laitosasumiseen. Pääpainon on oltava kaupungin tarjoamissa palveluissa, joita yksityiset palvelut voivat soveltuvin osin täydentää. Sen sijaan pyrkimykset markkinavetoisiin palveluihin tulee torjua. Markkinat ovat, kuten tuli, hyvä renki mutta huono isäntä. Kunnallistaloudessa tarvittavat säästöt tulee kohdentaa niin, ettei sillä vaaranneta palvelujen toimivuutta.

Työllisyyden hoito vaalien keskeinen tavoite

Työttömyys on rakenteellinen ongelma Oulun alueella. Täällä nuorison osuus väestöstä on valtakunnallisesti suurin. Elinkeinoelämässä ovat suuret muutokset seuranneet tiiviissä tahdissa toisiaan. Elinkeinoelämän muuttuvat vaatimukset asettavat suuria paineita ammattikoulutukselle. Siksi tulee huolehtia Oulun yliopiston, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen (OSEKK) ja Oulun aikuiskoulutuskeskuksen toimintaedellytysten vahvistamisesta. Byrokratiaa itsensä työllistämisen esteenä tulisi poistaa ja yrityksen perustamisehtoja helpottaa.

Nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä tulee estää valikoivilla toimilla, joista tärkeimpiä ovat oppisopimuskoulutus ja harjoittelupaikkojen järjestäminen kisällisopimuksilla. Kiivas muutostahti työelämässä on kohottanut myös yli 50-vuotiaiden työttömyyttä. Heidän osaltaan tulee poistaa kustannukselliset esteet, kuten korotetut henkilöstösivukulut. Ikääntyvien ihmisten irtisanominen pitäisi tehdä nykyistä vaikeammaksi. Oulun kaupungin tulee näyttää hyvää esimerkkiä vanhempien työntekijöiden työllistämisessä ja työolojen järjestämisessä.