Euroopan Unionin ja NATOn ulkopolitiikka
Euroopan Unionin aatemaailma perustuu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ajatukselle siitä, kun raaka-aineet ja markkinat perustuvat yhteiseen etuun, niin se estää keskinäisen sodankäynnin. Siitä kehittyi sitten EEC eli Euroopan vapaakauppa-alue. Muistan 20-vuotiaana nuorukaisena marssineeni Helsingissä Neuvostoliiton Tšekkoslovakian miehitystä vastaan. Viisi vuotta myöhemmin marssin Helsingissä EEC-sopimusta vastaan.
Kaikki painajaiseni Euroopan Unionin suhteen ovat toteutuneet. Samaa voisin sanoa myös NATOsta. Pohjois-Atlantin Sopimusliitto perustettiin vuonna 1949 kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtamaa sosialistimaiden liittoa vastaan. Molempien liittojen uhkakuvat katosivat sosialistileirin hajottua. Mitä on jäänyt jäljelle?
Vapaa markkinatalous on levinnyt kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Länsi-Euroopan keinottelukapitalistien toiveesta EU on laajentunut myös Itä-Eurooppaan. Kun nyt katson Itä-Euroopan talouskehitystä omalla talousindeksilläni, niin se ei ole kasvanut ollenkaan vuoden 2008 jälkeen, jolloin USA:ssa tapahtui luottorahjoitusromahdus Lehman Brothersin luottolainakuplan jälkeen.
Toisin sanoen Euroopan Unioni on rahoittanut jo yli kymmenen vuotta Itä-Euroopan taloutta saamatta mitään vastinetta rahoilleen. Päinvastoin näissä maissa on korruptio ja poliittinen taantumus vain nostaneet päätään. Perussuomalaisille voisi antaa pikku vinkin: maahanmuuttajien saamat avustukset ovat murusia siitä, mitä Itä-Eurooppa on EU:lta saanut.
Oma lukunsa on Turkki, jonka jäsenyyden eteen komissaari Olli Rehn teki tosissaan töitä. Itselläni oli niskakarvat pystyssä, sillä en usko yhdenkään klaanipäällikkö Muhammadin nimissä kulkevan Kuraanin kannattajan edustavan länsimaisia demokratia-arvoja.
Tällä hetkellä ovat sekä EU että NATO täysin hukkateillä, kun natomaa Turkki ajaa Syyrian kurdeja ahtaalle. Kurdistanin 30-35 miljoonaisen kansan ongelma on peräisin ensimmäisestä maailmansodasta, jolloin Englanti ja Ranska jakoivat kurdit mielivaltaisesti neljän valtion alueelle. Jos nyt eivät EU ja NATO pysty tekemään asialle mitään, niin näytän molemmille keskisormea. Mitä hyötyä Suomelle on tällaisista nyhveröistä, kun ei kuusi kertaa suuremmalle Kurdistanillekaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti