Euroopan Unionin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

Euroopan Unionin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

Euroopan Unionin nykyisyyttä käsitellään liiaksi erillään sen menneisyydestä. Minua taloustieteilijänä suorastaan hirvitti se kepeys, jolla mm- Olli Rehn suhtautui Itä-Euroopan maiden ja Turkin jäsenyyteen. Samassa hengessä olisin helpottunut, kun Olli Rehn lentäisi ulos Suomen Pankista. Tunkiolla olisi tilaa nykyisessä ilmastohysteriassa.

Euroopan Unionin laajentumista on ohjannut suuryhtiöiden laajenemistarve. Mutta siltä on puuttunut pätevä markkina-analyysi. Unionin laajentumiselle ei olisi todellisuudessa ollut tarvetta.

Oma markkinaindeksini osoittaa, ettei Itä-Euroopassa ole tapahtunut minkäänlaista kasvua vuoden 2008 jälkeen. Sinne on kuitenkin palanut kymmenen vuoden aikana hirveästi rahaa.

Minullaqon täydellisesti kadonnut usko EU:n talousajattelun järkevyyteen. Se koskee sekä EU:n maa-aluetta että euroaluetta. Molempien tulevaisuus näyttää lähinnä suossa rämpimiseltä. Kaikki keinot puuttuvat.

Kaiken lisäksi on vielä EU:n ja Turkin välinen onneton pakolaissopimus. Jos Euroopan Unioniin ei saada nykyistä kyvykkäämpää johtoa, niin Suomen on parasta erota Euroopan Unionista ja suuntautua Pohjoismaiden Unioniin.

Euroopan Unioni jähmettyy kuitenkin omaan mahdottomuuteensa.

Yllättäen olen saanut vahvaa tukea Ruotsista näkemykselleni!